Firefoxin pikahaun optimointia

Google Scholaria tulee käytettyä sen verran paljon, että rupesin tutkailemaan, kuinka sen saisi Firefoxin pikahakuun hakukonelistalle. Vastaukseksi löytyi Mycroft-projekti, joka sisältää useamman tuhatta hakukonepluginia. Google Scholar löytyikin sitten melko vaivattomasti projektin sivuilta. Samalla tuli lisättyä myös Citeseer yhdeksi vaihtoehdoksi, vaikka sitä viime aikoina onkin vähemmän tullut käytettyä, mutta ehkä käyttö lisääntyy, kun jää muutama ylimäärinen hiiren klikkaus välistä. Tarjolla näytti olevan plugineja myös useamman kustantajan artikkelitietokantoihin (mm. Elsevier, Ebscohost ja PubMed), mutta niistä ei ole iloa niin kauan kun välissä on yliopiston kautta otettava etäyhteys.

Google osaa asiakaspalvelun

Valitin aiemmin, että Google Scholar lisää hakutuloksiin BibTeX-formaatissa ylimääräiset {}-merkit (taitaa joku niitä aaltosulkeiksiki sanoa) otsikon ympärille. Asia rupesi ärsyttämään niin paljon, että päädyin kirjoittamaan Googlelle sähköpostin asiasta. Yleisesti ottaen palautteen antaminen isoille yrityksille tuntuu monesti melko turhalta. Esimerkiksi Yahoolle halusin kerran antaa palautetta, kun heidän sivuillaan oleva mainos esti osaa sivusta toimimasta. Jo pelkkä palauteosoiteeen löytäminen oli tehty ylivoimaisen vaikeaksi. Googlen kohdalla osoite palautteen antamiseen löytyi onneksi helpommin, mutta odotukset eivät silti järin korkealla olleet, että asiasta mitään kuuluisi.

Viikko vierähti palautteen lähettämisestä ja eräs aamu postilaatikkoon oli kolahtanut kaksi postia. Ensimmäinen oli selvästi joltain joka käsittelee ja luokittelee palautteet ja jälkimmäinen sitten henkilöltä, joka tiesi itse asiasta. Tässä vastauksista jälkimmäinen:

Hello xxx,

Thanks for your email. Please note that the double braces is correct BibTeX formatting; The extra braces indicates that it should not lowercase titles.

As you may know, most reference managers support either RefMan or EndNote formats (also known as RIS, ENW, or Refer). I suggest you try those formats instead of BibTeX. Please note that our BibTeX format was designed specifically for the BibTeX program, and may not format properly with other managers. I appreciate your understanding. Please let me know if you have further questions regarding this program.

Sincerely,

The Google Scholar Team

Jokainen tulkitkoon tavallaan, mutta itse olin tyytyväinen saamaani palveluun. Rupesin sitten kaivelemaan JabRefin sivuja, koska JabRefiin vietäessä ongelma nimenomaan esiintyy, ja löysin sieltä keskusteluita aihetta sivuten, mutta en varsinaista vastausta. Loppujen lopuksi ratkaisu löytyi sitten itse JabRefista, kun asetuksista bongasin kohdan "Remove double braces around BibTeX fields when loading". Vielä voisi ehdottaa JabRefin tekijöille, että laittaisivat tuon asetuksen oletusarvoisesti päälle...

Googlekaan ei ole täydellinen

Silloin tällöin aina törmää kirjoituksiin, jotka käsittelevät hakukoneiden valtaa rajata maailmankuvaa. Noissa jutuissa on vinha perä, mutta arkikäytön vaivattomuus menee lähes poikkeuksetta teoreettisten pohdiskeluiden edelle ainakin omalla kohdallani. Kun tarvittava tieto löytyy helposti, ei ole niin väliä, olisiko joku artikkeli antanut muutaman nyanssin lisää asiaan.

Tutkijan roolissa (tai ehkä vielä tässä vaiheessa "tutkijan") perus-Google vaihtuu yleensä Google Scholariin ja sitä onkin tullut viime aikoina käytettyä suhteellisen ahkerasti. Niin kuin yleensä ohjelmistojen kohdalla käy on myös Google Scholarin kohdalla intensiivisempi käyttö paljastanut pieniä mutta ärsyttäviä ominaisuuksia (joita ei muuten perus-Googlesta tule yhtään nyt mieleen). Yksi sellainen on, että BiBTeX-muotoon viety tulos on Googlen mukaan aina tyyppiä article. Tyypillä on merkitystä, sillä JabRef mm. määrittää tarjolla olevat syöttökentät tyypin mukaan (esim. konferenssipapereista ei kysytä journalin nimeä). Toinen ärsyttävä ominaisuus on, että artikkelin nimi on aina ympäröity ylimääräisin {}-merkein, johon en yhtään hyvää syytä ole keksinyt. Rehellisesti ottaen en kyllä usko, että nämä nyanssit ketään kiinnostavat. Tulipahan vähän täytettä blogiin ja kylkiäisenä pari haukottelevaa lukijaa.

Palatakseni vielä maailmankuvan rajoittamiseen, Google Scholar ei ole muutamasta artikkelista löytänyt mitään tietoja. Etsimäni artikkelit eivät millään tavalla poikenneet valtavirrasta, mutta jostain syystä tulos oli pyöreä nolla. Omaa tieteellistä maailmankuvaansa ei näköjään voi pelkän Google Scholarin varaan rakentaa (enkä sitä ole kyllä tehnytkään). Googlekaan ei ole täydellinen.

Työmenetelmien hiomista

Aiemman kirjoituksen jälkeen pysähdyin hetkeksi aikaa miettimään, kuinka työmenetelmiä ja työkaluja tulisi virittää, jotta ne tukisivat itse työn tekoa parhaalla mahdollisella tavalla. Seuraavat periaatteet olivat mietinnän tulos:

• Kaikki artikkelitulostukset tehdään JabRefistä käsin, ts. artikkeli pitää ensin löytyä JabRefistä ennen kuin sitä saa lukea
• Artikkelin lukemisen/selailun jälkeen se merkitään luetuksi, siihen liitetään avainsanat ja kirjoitetaan parin rivin yhteenveto. Kaikki tämä tapahtuu JabRefin avulla.

Opiskelin samalla JabRefin käyttöä, jotta osaisin sitä viritellä palvelemaan yo. periaatteita. Yksi parhaista puolista JabRefissa on, että se antaa mahdollisuuden itse määritellä käytettävissä olevat kentät ja sallii omien kenttien luonnin. Muutenkin säätömahdollisuuksia on runsaasti enkä vielä kaikista tarjolla olevista mahdollisuuksista ole perille päässyt. Seuraavat muutokset päädyin työkaluun tekemään:

• Lisäsin uuden listan nimeltään "avainsanat", koska keywords-kentässä on usein jo valmiiksi käytössä tuotaessa viitetietoja ulkopuolelta. Huomasin tämän, kun ensimmäistä kertaa rakensin artikkeleista ryhmiä ja mukaan tuli uppo-outoja termejä. Avainsanat-listan sisältö on oma luokitteluni artikkeleille. Sisältöön liittyvien avainsanojen lisäksi otin käyttöön avainsanat "tärkeä" ja "irrelevantti".
• Käskin JabRefin luoda artikkeliryhmät uudestaan perustuen avainsanat-kentän sisältöön. Nyt saan esim. klikkaamalla ryhmää "tärkeä" suoraan näkyviin kaikki artikkelit, jotka olen merkinnyt tärkeiksi.
• Kokosin yksittäisen artikkelin tietoihin yhdelle välilehdelle kaikki kentät, jotka on tarpeen täyttää artikkelin lukemisen jälkeen. Täytettävät kentät ovat tila (vaihtoehdot ovat etsi, lue, selattu, luettu), avainsanat ja sisältö.
• Liitin päänäkymään eli artikkelilistaukseen Tila, Avainsanat ja Review-kentät
• JabRef automaattisesti lisää uuteen artikkeliin timestamp-tiedon, joka on tullut yleensä epähuomiossa jyrättyä BibTex-tietoja kopioitaessa. Jatkossa timestamp-tieto saa säilyä kertomassa, milloin olen artikkeliin törmännyt.

Lopuksi vielä kuva selventämään, miltä JabRef nykyisin käytössäni näyttää (kun eihän noista tekstisepostuksista ymmärrä kuin JabRefiin perehtynyt):

Olisi kiva kuulla, jos joku on JabRefiä käyttänyt, että millaisia kokemuksia ja käyttötapoja ajan myötä on muodostunut.

Sen edestään löytää minkä taakseen jättää

On ollut pieni kesälomatauko artikkelien lukemisessa ja opiskeluasioissa ylipäätään. Futiksen mm-kisat ovat tietenkin vaatineet oman panostuksensa, mutta onhan tuota hiukan ehtinyt kesästäkin nauttia. Pari iltaa sitten tuli palattua taas opiskelujen ääreen, kun aloin listaamaan mahdollisia tutkimusaiheita ja kirjoittamaan jokaisesta lyhyttä kuvausta lähetettäväksi ohjaajille arvioitavaksi. Luku-urakan aikana on tullut kirjattua ylös mahdollisia aiheita omalle työlle ja loppujen lopuksi niitä näyttää jalostuneen tuommoinen vajaa kymmenkunta oikeasti mahdollista ajatusta.

Kolmen sanan otsikoiden auki kirjoittaminen oli se työläämpi osuus ja mukaan piti tietenkin sisällyttää lähdeviitteitä antamaan pontta teksteille. Kyseessä oli nyt ensimmäinen kerta, kun piti viitekokoelmaa käsitellä niin päin, että piti tietoa onkia sieltä ulos. Ja olihan tuo ankea tajuta, että laiskuus ja kurittomuus eivät sovi samaan lauseeseen viitekokoelman ylläpidon kanssa. Ne viitteet, joista olin viitsinyt kirjoittaa kunnon muistiinpanot, oli helppo palauttaa mieleen ja sijoittaa teksti oikeaan lokeroon omissa jäsentelyissäni. Sitten olikin liian pitkä liuta artikkeleita, joista en ollut kirjoittanut yhtään mitään tai ihan vain pari sanaa. Tajusin myös, että ennen JabRefin käyttöönottoa lukemiani artikkeleita en ollut tullut vieneeksi järjestelmään lainkaan ja niitä sai nyt netistä uudemman kerran metsästellä.

Aihelistaus sitten loppujen lopuksi valmistui ja lähti eilen illalla ohjaajille arvioitavaksi. Seuraava toteutettava aktiviteetti onkin viitetietokannan ajantasaistaminen ennen kuin tilanne pahenee entisestään. Olen muuten jatkossa hukassa, jos joudun samoja artikkeleita metsästämään yhä uudestaan ja uudestaan. Vanha totuus "Sen edestään löytää minkä taakseen jättää" osui taas ikävästi kohdalleen.