Ohjaajan tapaamista odotellen

Lähden ensi viikolla käymään Oulussa tapaamassa ensimmäistä (päävastuussa olevaa) väitöskirjaohjaajistani. Olen hänen kanssaan kerran jutellut, kun aloittelin gradun tekoa, eli noin... hmm... kai siitä neljä vuotta taitaa jo olla. TOL:lla aloittaa vuosittain toista sataa opiskelijaa, joten tilanne taitaa olla, että minä tiedän ohjaajastani jotain, mutta hän ei vielä tiedä minusta muuta kuin ne muutamat sähköpostit ja yhden puhelinkeskustelun, jotka olemme vaihtaneet ja käyneet. Kakkosohjaajalle ei valitettavasti tapaaminen käynyt, joten se jää myöhemmälle syksyyn. Hänenkin kanssaan olen kerran kasvotusten jutellut, ja se kerta oli, kun hän opponoi graduni. En tiedä, onko olemassa tyypillistä ohjaajat-ohjattava-suhdetta, mutta en usko, että tämä ainakaan sellaiseksi lasketaan. Hiukan tämä 300km:n välimatka käytännön asioita tuntuu haittaavan, mutta eivätköhän käytännöt pikku hiljaa mukaudu tilanteeseen.

Vaimo esitti yksi päivä hyvin relevantin kysymyksen, että mitä oikein odotan tapaamiselta. Olen laatinut tapaamista varten asialistan ja lähetin sen myös toiselle osapuolelle tiedoksi. Asialistalla kaksi keskeisintä kohtaa olivat käytännön asioiden setviminen (miten lopulta päästä virallisesti kirjoille) ja väitöskirja-ajatusten läpikäynti. Ehkä kuitenkin enemmän kuin mitään asialistalla ollutta kohtaa odotan tapaamista itseään ja sen vaikutuksia. Tähän mennessä kommunikaatio ohjaajien kanssa on ollut melko muodollista ja varautunutta ja sen toivoisin muuttuvan tapaamisen myötä. Haluan oppia paremman tuntemaan ohjaajieni tyylin käsitellä asioita ja toivon heidän ymmärtävän jotain minun ajatuksen juoksustani. Ohjaajilla on keskeinen rooli väitöskirjan tekemisen kannalta, joten vuorovaikutus on tekijä, joka on pakko yrittää laittaa kuntoon. Niinhän siinä tulee käymään, että se joka mukautuu olen minä, mutta pitää nyt ensin yrittää saada selville millaista mukautumista tarvitaan. Sopivaa ohjaajaa miettiessäni oli mielessä jo silloin, kuinka hän mahdollisesti asioita käsittelee ja niistä ajattelee. Toivottavasti mielikuvat myös vastaavat todellisuutta.

Kumpikaan ohjaajista ei muuten käsitykseni mukaan ollut kiinnostunut vilkaisemaan tätä blogia. Heille kyllä mainitsin "blogimuotoisesta oppimispäiväkirjasta" osoitteen kera, mutta kävijätilastojen perusteella vaikuttaisi etteivät he linkkiä koskaan klikanneet.