Lyx
Alkoi tuntumaan, että lukemisen sijaan voisi jo väliin ruveta omia ajatuksia rustaamaan paperille. Eivätpähän pääse kertaalleen tehdyt päätelmät unohtumaan ainakaan yhtä helposti kuin muistista, joka väliin muistuttaa erehdyttävästi tuulenpesää.
Joka tapauksessa, mielessä on ollut jo pidempään, että kun kirjoittamisen aika koittaa, pitää tutkailla, miten saada viitteet liitettyä sujuvasti osaksi kirjoittamista. Lyxistä olin saanut aiemmin jo vihjeen, joten tämän päivän urakkana oli sen asentaminen ja alkeiden opettelu. Windows-asennus vaatii kaikenlaisia apukirjastoja ja asennuspaketista on tarjolla versio, joka sisältää itse ohjelman lisäksi myös vaadittavat kirjastot (itse löysin sen vahingossa) ja on varmasti helpompi tapa noviisille hoitaa asennus. Tuli päivän aikana selväksi sekin, että Lyx on rakentunut LaTeXin päälle ja opin lopulta jotain LaTeXista, josta olen lukenut usein puhuttavan, mutta josta ei ole koskaan tullut vastaan selkokielistä esitystä.
Lyx mainostaa itseään WYSIWYM-editorina (what you see is what you mean) tarkoittaen, että pääpaino on sisällössä eikä ulkoasussa. Keskeinen ajatus on merkitä teksteistä, mihin ympäristöön ne kuuluvat. Eli tarjolla on esim. oma merkintänsä työn kirjoittajalle samoin kuin kunkin kappaleen otsikko saa omansa ja artikkelin ollessa kyseessä abstraktia varten on oma merkintänsä. Ympäristösidonnaisuuksien kautta on sitten sama teksti mahdollista tuottaa useissa eri formaateissa riippuen siitä, mihin työtä ollaan viemässä. Wimbesillin ajattelua helpottaa ajatella Wordin tyylejä ja niiden liittämistä tekstiin ja jättää käyttöliittymästä pois kaikki "turhat" ulkoasumääritykset kuten fontit ja numeroinnit (joihin ei Lyxissä tarvi ottaa kantaa).
Mutta ne viitteet... Ohjeista (jotka muuten olivat yllättävän hyvät) kaivoin esiin vaadittavat toiminnot ja osoittautui, että JabRefillä luomani BibTeX-kanta oli käytettävissä muutamalla napin painalluksella. Nyt kun haluan liittää viitteen tekstin valitsen oikean toiminnon ja saan näytölle listan kaikista tarjolla olevista viitteistä, joista vain valitsen sen, mitä olin hakemassa. Vaikuttaa ihan kätevältä ja toimivalta systeemiltä.
Sitä jäin vain miettimään, että miten voin jatkossa siirtää tekstini muiden saataville. Lukuversioita saa irti, koska ohjelma näytti tukevan PDF:ien luomista, mutta jos joskus pääsen siihen pisteeseen, että teksti pitää lähettää tyrkylle sopivaan journaliin, niin missä muodossa he tekstit kelpuuttavat. Pitänee kysyä ohjaajalta aiheesta, ellei sitten lukijakunnasta sitä ennen vastausta tule.
Sitä jäin myös miettimään, että mitähän oikeat tutkijat käyttävät artikkeleita kirjoittaessaan. Wordia? LaTeXia/Lyxiä? Lyijykynää ja paperia, jonka jälkeen sihteeri kirjoittaa tekstit puhtaaksi? No, sekin selvinnee, kun ohjaajan kanssa seuraavan kerran pääsen juttelemaan.
Päivitys 28.5.2006 22:06. Piti tarkistaa, missä muodossa Elsevier tekstit haluaa. Latex näytti kelpaavan siinä, missä Wordikin. Latexia varten oli lisäksi tarjolla valmiit tyylitiedostot.
Joka tapauksessa, mielessä on ollut jo pidempään, että kun kirjoittamisen aika koittaa, pitää tutkailla, miten saada viitteet liitettyä sujuvasti osaksi kirjoittamista. Lyxistä olin saanut aiemmin jo vihjeen, joten tämän päivän urakkana oli sen asentaminen ja alkeiden opettelu. Windows-asennus vaatii kaikenlaisia apukirjastoja ja asennuspaketista on tarjolla versio, joka sisältää itse ohjelman lisäksi myös vaadittavat kirjastot (itse löysin sen vahingossa) ja on varmasti helpompi tapa noviisille hoitaa asennus. Tuli päivän aikana selväksi sekin, että Lyx on rakentunut LaTeXin päälle ja opin lopulta jotain LaTeXista, josta olen lukenut usein puhuttavan, mutta josta ei ole koskaan tullut vastaan selkokielistä esitystä.
Lyx mainostaa itseään WYSIWYM-editorina (what you see is what you mean) tarkoittaen, että pääpaino on sisällössä eikä ulkoasussa. Keskeinen ajatus on merkitä teksteistä, mihin ympäristöön ne kuuluvat. Eli tarjolla on esim. oma merkintänsä työn kirjoittajalle samoin kuin kunkin kappaleen otsikko saa omansa ja artikkelin ollessa kyseessä abstraktia varten on oma merkintänsä. Ympäristösidonnaisuuksien kautta on sitten sama teksti mahdollista tuottaa useissa eri formaateissa riippuen siitä, mihin työtä ollaan viemässä. Wimbesillin ajattelua helpottaa ajatella Wordin tyylejä ja niiden liittämistä tekstiin ja jättää käyttöliittymästä pois kaikki "turhat" ulkoasumääritykset kuten fontit ja numeroinnit (joihin ei Lyxissä tarvi ottaa kantaa).
Mutta ne viitteet... Ohjeista (jotka muuten olivat yllättävän hyvät) kaivoin esiin vaadittavat toiminnot ja osoittautui, että JabRefillä luomani BibTeX-kanta oli käytettävissä muutamalla napin painalluksella. Nyt kun haluan liittää viitteen tekstin valitsen oikean toiminnon ja saan näytölle listan kaikista tarjolla olevista viitteistä, joista vain valitsen sen, mitä olin hakemassa. Vaikuttaa ihan kätevältä ja toimivalta systeemiltä.
Sitä jäin vain miettimään, että miten voin jatkossa siirtää tekstini muiden saataville. Lukuversioita saa irti, koska ohjelma näytti tukevan PDF:ien luomista, mutta jos joskus pääsen siihen pisteeseen, että teksti pitää lähettää tyrkylle sopivaan journaliin, niin missä muodossa he tekstit kelpuuttavat. Pitänee kysyä ohjaajalta aiheesta, ellei sitten lukijakunnasta sitä ennen vastausta tule.
Sitä jäin myös miettimään, että mitähän oikeat tutkijat käyttävät artikkeleita kirjoittaessaan. Wordia? LaTeXia/Lyxiä? Lyijykynää ja paperia, jonka jälkeen sihteeri kirjoittaa tekstit puhtaaksi? No, sekin selvinnee, kun ohjaajan kanssa seuraavan kerran pääsen juttelemaan.
Päivitys 28.5.2006 22:06. Piti tarkistaa, missä muodossa Elsevier tekstit haluaa. Latex näytti kelpaavan siinä, missä Wordikin. Latexia varten oli lisäksi tarjolla valmiit tyylitiedostot.
posted by Ph | 21:28
2 Comments:
Hei taas (kommentoin muistaakseni aikaisemmin bibtexiä tms.)!
Hienoa, että pääsit LaTeXin ihmeelliseen maailmaan käsiksi. Ainakin fysiikan puolella ihmiset yleensä kirjoittavat artikkelit LaTeXilla, sen sijaan kemialla Wordillä. Samoin eri alojen lehdet ottavat mieluummin vastaan jompaa kumpaa, mutta yleensä kumpikin käy. Muista tekstinkäsittelyohjelmien tiedostoista en ole kuullut koskaan puhuttavan artikkeleiden lähettämisen yhteydessä.
Jos julkaisussasi on kaavoja, LaTeX on ehdoton ykkösvalinta. Tulee ainakin varmasti kaavat ja symbolit oikein.
Edelleen toivotan menestystä. Mielenkiintoista seurata, miten stressitasosi mahdollisesti nousee väitöskirjatyön edetessä. Oli pakko vaan kommentoida, kun kukaan ei ollut kommentoinut kirjoituksiasi. Eli kyllä niitä siis joku lukee..
Niinhän se on, että näin bloggaajan näkökulmasta sitä aina toivoisi, että ihmiset kommentoisivat kirjoituksia ja syntyisi keskustelua asioista. Yhdensuuntainen tiedon liikkuminen kun tuppaa joskus tuntumaan tylsältä, vaikka blogia pystyttäessä en laittanutkaan kommenttien tuloa minkäänlaiseksi kriteeriksi kirjoittamiselle.
Mitä on tullut nyt ihmisiltä LaTeXista kyseltyä, niin melko outo tuttavuus se tuntuu useimmille olevan. Joko eivät ole koskaan kuulletkaan koko ohjelmasta tai sitten tietävät tasan sen verran, että sillä kirjoitetaan tekstiä. Yhtään LaTeXin käyttäjää ei ole vielä vastaan kävellyt, mutta ehkä se johtuu vain kontaktiverkostostani, joka on toistaiseksi melko suppea. Tai sitten LaTeXin suosio on hiipumassa, kun WYSIWYG-sukupolvi ei uskalla irroittautua tutuista toimintatavoista tai ei tiedä vaihtoehtoisista ratkaisuista. Rehellisesti sanoen oma kuvanikin LaTeXista oli aiemmin, että se on vain joidenkin vanhojen partojen työkalu, jossa pitää osata sata ja yksi näppäinyhdistelmää. Enkä tosin vielä itsekään ole varsinaisesti LaTeXia käyttänyt vaan Lyxiä, mutta Lyxistä LaTeXiin on huomattavasti vähemmän matkaa kuin Wordista.
Lähetä kommentti
<< Home