Tietojärjestelmätieteen määritelmästä

ISWorld on tietojärjestelmätieteen postituslista, jonka sisältö koostuu pääasiassa konferenssien ja journalien call for papers -ilmoituksista eli asioista, jotka eivät minua vielä kosketa millään lailla. Viime aikoina listalla on kuitenkin ollut menossa mielenkiintoinen keskustelu tietojärjestelmätieteen (IS) määritelmästä.

Aikoinaan, kun lähdin gradua pykäämään kasaan, koin tietoni melko vajavaisiksi alani tieteellisen kentän järjestymisen osalta. Ne termit, joihin olin tottunut opiskelujen aikana, eivät olleetkaan niitä, joita oli tarpeen käyttää gradun teossa. Aikaa tuli käytettyä liiankin kanssa sellaisten artikkelien kanssa, jotka selvittivät tietojärjestelmätieteen (information systems science), ohjelmistotekniikan (software engineering) ja tietokonetieteen (computer science) välistä suhdetta ja niiltä ajoilta on peräisin oma käsitykseni termien välisestä "työnjaosta". Tietokonetiede on näistä laitteistoläheisin ja yleisluontoisin sekä minulle vierain. Joissain yhteyksissä sitä on käytetty puhuttaessa kaikenlaisesta tietokoneiden käyttöön liittyvästä. Ohjelmistotekniikka käsittelee ensisijaisesti ohjelmistojen rakentamista vaatimusmäärittelystä toimitukseen ja tarjoaa menetelmiä käytännön ohjelmointityötä tekeville. Tietojärjestelmätiede on kaikkein "humaanein" kolmesta termistä, sillä se keskittyy tarkastelemaan tietojärjestelmän ja organisaation välistä suhdetta. Sen teoriakenttä lainaa paljon muilta tieteenaloilta esim. organisaatioiden ja psykologian tutkimuksesta.

ISWorldin viime aikaista keskustelua olen seurannut mielenkiinnolla, olenhan samaa kysymystä joutunut pohtimaan jo aiemmin. Silloin olisi auttanut, jos tarjolla olisi ollut usean alaa tuntevan ihmisen mielipide, kuten nyt keskustelussa on ollut esillä. Tässä muutamia otteita/määritelmiä keskustelusta:

- I teach my students that IS is about the target market for our graduates: we are teaching them that corporations need central staffs to watch over and implement technological-based innovations and that we are training them to be on those staffs or how to be in outsourcing firms that do about the same thing
- IS is not a discipline, rather, we are a Science composed of many disciplines. [...] IS is easy to define, as a science, the science of information in organizations
- "... the information systems field examines more than just the technological system, or just the social system, or even the two side by side; in addition, it investigates the phenomena that emerge when the two interact." Lee AS (2001) "Editor's Comments" MIS Quarterly 25(1), iii-vii
- IS is said to be an applied science that focuses on solving organizational problems, thus requiring a rich understanding of organizations and the interface between systems and organizations
- I am afraid that most experts in the Databases, HCI, and Telecommunications will be much surprised to learn that their fields belong to the IS science. Many of them, most probably, do not know what this science is about, or even that it exists.
- Information Systems discipline is a mega discipline that contains many disciplines from liberal arts, business, sciences, and engineering. The mission of an IS disciple is to turn information technologies into business values. This requires innovative, communication, technical, people, management, and business skills. Therefore, an IS disciple must have multidisciplinary knowledge and experience. They must keep abreast of the available information technologies and the phenomena of business environments.
- mission is the discovery of the nature of technologically enabled human organizations/societies
- a discipline which is constantly attempting to define itself and its boundaries is best termed a "flawed dicipline"
- While these discussions pop up occasionally and have a useful role in helping to think about the nature of what we are doing, I think it is important to reflect that it is a common practice among young disciplines carving a niche for themselves in the academic community

Jonkinasteinen konsensus aiheesta näyttäisi olevan kommenttien perusteella. Keskustelua samaisesta aiheesta löytyy myös artikkeleista (lähdeviitteitä en enää muista), joten keskustelun tyyli ei sinällään ollut yllätys. Mielenkiintoista koko keskustelussa on se, että oman käsitykseni mukaan tietojärjestelmätiede on määritellyt itsensä jo entuudestaan huomattavasti tarkemmin kuin esim. ohjelmistotekniikka. Voi olla, että asia on kuten pari viimeistä otetta mainitsevat eli kyseessä on nuori tai säröilevä ("flawed") tieteenala. Tai ehkä se vain johtuu alojen luonteiden eroista ohjelmistotekniikan ollessa soveltava ja käytännönläheinen kun taas tietojärjestelmätiede on tyyliltään selittävä ja teoreettinen ja siksi kiinnostuneempi juuristaan.

Microsoft Academic Search

Blogien seuraamisen hyvä puoli on, että ne ovat usein uutisväylä asioista, joista muuten en tahdo saada tietoa. Tiettyyn aihepiiriin keskittyvät blogit auttavat seuraamaan alansa uutisia, kun sisältö on kuitenkin aina suodatettu kirjoittajan toimesta.

Tällä kertaa uutinen, jota en vielä muuta kautta ollut kuullut, on Microsoftin Academic Search -hakukone, jonka huomasin Computational Complexity -blogin kautta, joka on yksi harvoista tietojenkäsittelytiedettä sivuavista blogeista, jonka olen onnistunut löytämään. Academic Search on Google Scholaria vastaava tieteellisten artikkelien hakupalvelu. Microsoftille tyypilliseen tapaan käyttöliittymään on panostettu ja täytyy sanoa, että artikkelien perustietojen selailu on tehty helpoksi ja nopeaksi. Artikkelitietokantojen kanssa on tottunut siihen, että ctrl-napin kanssa saa klikkailla linkkejä aukeamaan uusiin välilehtiin, kun haun tuloksissa näkyy lähinnä vain artikkelin otsikko. Academic Searchissa puolestaan ruutu on jaettu kahteen osaan niin, että tuloslista on ruudun vasemmalla puolella ja perustiedot päivittyvät oikealle puolelle viemällä hiiren kursorin haluamansa artikkelin päälle, joten ylimääräistä välilehtien aukomista ei ole tarpeen tehdä. Artikkelin tiedot saa käyttäjäystävällisen muodon lisäksi irti BibTeX- tai EndNote-formaatissa, johon Google Scholar ei pysty. Ja vaikka kyseessä onkin Microsoftin sivusto, näytti selaimeksi kelpaavan Firefox vallan mainiosti.

Kokeilin tehdä hakuja muutamalla tutkimuksen aihepiirini avainsanalla ja vertailin tulosten määrää Google Scholarin antamiin tuloksiin. Google näytti palauttavan 7-8 kertaa enemmän tuloksia haulla, joten sillä perusteella voisi päätellä, että Academic Searchin sisältö on vielä vajavainen (onhan kyseessä Beta), mutta pitäisi hieman tarkemmin perehtyä tuloslistoihin, jotta osaisi sanoa mitään varmaa. Joka tapauksessa on hyvä kuitenkin, että tarjolla on useampia vaihtoehtoja artikkelin etsimiseen ja Academic Search pääsi ainakin minun kirjanmerkkeihini.

Ensimmäinen kuukausi täyttymässä

Sunnuntaina tulee täyteen yksi kuukausi tämän blogi perustamisesta ja tänään rikkoutui 100 sivustokäynnin raja. Sivustokäynnillä tarkoitan yksittäistä käyntiä sivustolla, johon voi liittyä yksi tai useampi sivulatauksia. Käyttämäni kävijämittari ei valitettavasti osaa erotella uniikkien kävijöiden määrää kaikista kävijöistä. Lokeja seuraamalla on kuitenkin tullut selväksi, että blogi on ehtinyt päätynyä muutaman ihmisen seurantalistalle. Sisältömäärän kasvaessa ovat myös visiittien kestot pidentyneet uusien kävijöiden kohdalla, minkä olen pannut ilolla merkille. Tarkoittaahan se sitä, että joku oikeasti on kiinnostunut lukemaan sitä sisältöä mitä olen tuottanut.

Muutama anonyymi kommentti sivuille on jätetty ja pari palautetta on tullut sähköpostitse. Vähästäkin palautteesta on ollut jo konkreettista hyötyä ja siltä osin olen tyytyväinen siihen, mitä bloggaaminen on minulle tarjonnut. Pikku hiljaa tästä kirjoittamisesta alkaa muodostua tapa ja se näkyy mm. kirjoitusnopeudessa, kun ei tarvitse enää joka lausetta olla nysväämässä niin tarkasti. Uskon, että kirjoitusharjoituksista on myös apua varsinaista väitöskirjakirjoitusprojektia silmällä pitäen.

Olen pyrkinyt kirjoittamaan asioista, joilla voisi olla merkitystä muillekin ja välttämään liiallista omaan projektiin keskittymistä, vaikka siitä koko ajatus blogista on liikkeelle lähtenytkin. Blogi onneksi on vapaamuotoinen ja -mielinen kokonaisuus, joten turhilla linjanvedoilla en aio liikaa päätäni vaivata. Olisi kuitenkin kiva saada palautetta joko julkisten kommenttien tai sähköpostin muodossa niistä aiheista tai asioista, joiden vuoksi sinä olet tätä sivustoa vaivautunut lukemaan. Mikä on kiinnostanut ja mikä ei? Onko jostain kirjoituksesta ollut apua?

Edit: korjattu sähköpostiosoite
Edit2: korjattu sähköpostiosoite uudelleen
Edit3: korjattu sähköpostiosoite kolmannen kerran

The Collection of Computer Science Bibliographies

BibTeXiä tukevan ohjelman valinta viitteiden ja artikkelitietojen hallintaan vaikuttaa sitä onnistuneemmalta ratkaisulta mitä enemmän asioita pyörittelen. Viikonloppuna satuin löytämään The Collection of Computer Science Bibliographies -sivuston, joka tarjoaa valmiita kirjallisuuslistauksia eri aihealueista ja sisältää yli kaksi miljoonaa viitettä. Aiemmin on tullut pyydettyä ihmisiltä heidän töidensä lähdeluetteloita oman etsintätyön helpottamiseksi, mutta sivusto vie ajatuksen astetta pidemmälle. Valmiiksi mietitty lista helpottaa olennaisten artikkelien löytämistä ja säästää sitä kautta resursseista rajallisinta eli aikaa. Listan saa ladattua omalle koneelle siirtomuodon ollessa luonnollisesti - BibTeX.

Heti piti tietenkin päästä kokeilemaan, löytyykö sivustolta oman aihepiirini tienoilta mitään ja löytyihän sieltä. Listan näytti olevan koonnut vielä yksi alan keskeisimmistä kirjoittajista, joten luotan, että siihen on koottu kaikki oleellinen.

Miksihän minusta on ruvennut tuntumaan, että olen missannut jonkin Perustietoa tiedonhausta yliopisto-opiskelijalle -kurssin tai parikin? Sen verran paljon kaikkea hyödyllistä on tullut viime aikoina vastaan osittain puolivahingossakin.

CiteSeerista

Yhteistä gradun ja väitöskirjan teolle on sopivien artikkelien metsästäminen. Gradun teon aikana tuli opeteltua artikkelitietokantojen käyttö ja niiden kanssa vierähti aikaa tovi jos toinenkin. Käyttämäni tietokannat valikoituivat sen perusteella, mihin kotiyliopistoni tarjosi käyttöoikeuden. Näitä olivat mm. ACM Digital Library, Elsevier Science Direct, IEEE Xplore, ABI/INFORM ja EBSCOhost. Jotenkin tuolloin muodostui kuva, että artikkelit ovat tarkkaan varjeltua omaisuutta, josta kukin kustantaja haluaa rahastaa. En liieemmin edes yrittänyt käyttää googlea tai muita julkisen verkon hakukoneita tiedon etsinnässä, olinhan kuullut sen verran paljon varoituksia netistä löytyvän tiedon käyttämisestä lähteenä.

JabRefiä kun rupesin käyttämään, huomasin siinä mahdollisuuden hakea tietoa CiteSeeristä ja rupesin sitten katsomaan, mikä se CiteSeer oikein onkaan. Nimeen olin kyllä törmännyt pari kertaa, mutta rehellisesti sanoen en tiennyt siitä käytännössä mitään. Olin yllättynyt niistä mahdollisuuksista, mitä se tarjosi. Sitaatiolukemat auttavat huomattavasti oleellisten tekstien löytämisessä ja valmiit BibTeX-tiedot helpottavat tietojen syöttämistä JabRefiin. Mutta se mistä olin eniten yllättynyt, olivat tarjolla olevat koko artikkelit. Kokeilin muutamalla entuudestaan tuntemallani artikkelilla ja muutamalla uutukaisella ja kaikista oli myös kokotekstiversio (PDF) olemassa.

Olen nyt hiukan hämilläni koko palvelusta, sillä se ei sovi yhteen sen kuvan kanssa, mikä minulla aiemmin oli muodostunut artikkelitietokannoista. Samoja artikkeleita, mitä on tarjolla suljetuissa palveluissa näyttääkin löytyvän myös ihan julkisesta verkosta. Eräs kysymys, joka vaikuttaa kovasti siihen, millaisen arvostuksen CiteSeerille annan, on kattavuus. Mistä tiedot oikein päätyvät CiteSeeriin ja kuinka kattava on artikkelitarjonta? Riippuuko artikkelin ilmestyminen kirjoittajasta vai julkaisijasta vai mistä? Pitänee hiukan kaivella niin eiköhän vastaus noihinkin kysymyksiin löydy. Vai osaisiko joku kertoa CiteSeeristä enemmän? Joka tapauksessa tässä vaiheessa näyttää siltä, että tulen viettämään CiteSeerin parissa melko paljon aikaa tulevaisuudessa.

JabRef

Kirjoitin viime viikolla artikkelien hallinnasta ja kaipailin menetelmää, jolla saada pidettyä niin artikkelit kuin muutkin viitteet hallinnassa. Kyselin asiaa sittemmin parilta jatko-opiskelijatutulta sekä yhdeltä kahden gradun kirjoittajalta ja vastaukset viitteidenhallinan apuvälineiden käyttöön olivat "en mitään", "en mitään" ja "exceliä". Ilmeisesti muut siis osaavat paremmin hallita asioitansa kuin minä. Omalla kohdallani pelkään ongelmaksi muodostuvan, että hukkaan viitteitä tai muistiinpanoja tai että joudun lukemaan artikkeleita uudestaan, jotta osaisin sijoittaa ne oikeaan kategoriaan.

Viime viikon postauksen kommenteissa sain viittauksen Lyxiin, johon en ole vielä ehtinyt perehtyä, mutta joka on käsityksenä mukaan tekstieditori, joka ymmärtää Bibtexiä. Lyx ei ollut ihan sitä, mitä hain takaa, mutta Lyxin sivuston kautta löysin linkin JabRefiin, joka on oman määritelmänsä mukaan "bibliography reference manager". Lyhyen tutustumisen jälkeen näyttää siltä, että JabRef on juuri sellainen työkalu, mitä olin hakemassa. Se tarjoaa mukavan käyttöliittymän viitetietojen hallintaan sekä tilaa omille muistiinpanoille. Viitteitä ilmeisesti saa myös tuotua eri formaateista sekä haettua CiteSeeristä. En ole vielä tosin ehtinyt noita toimintoja kokeilla. Lisäksi kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, jota näytettäisiin kehitettävän melko aktiivisesti, mikä on todella positiivista.

Muutaman muunkin vaihtoehdon kartoitin (mm. WibTex), mutta JabRef näyttäisi vievän voiton tällä erää. Satuin myös löytämään hyvän vertailun viitteidenhallintatyökaluista, jonka perusteella selvisi, etten ole ainoa, joka on päätynyt JabRefiä käyttämään.

Nyt on sitten enää jäljellä työkalun käytön opetteleminen. Niin ja pitäähän mun ne lukuisat artikkelitkin vielä lukea.

Minä ja monitieteellisyys

Väitöskirjan tekemisen ja tohtoriksi valmistumisen myötä minusta pitäisi tulla oman alani asiantuntija. En vain ole ihan varma vielä, mikä on se minun alani.

Maisterin koulutukseni koostui enemmän ja vähemmän akateemisista ohjelmistotekniikan (software engineering) opinnoista höystettynä markkinoinnin cum laudella. Käytännössä ohjelmistotekniikan opinnot valmistivat melko hyvin toimimaan työelämässä ja opintojen perusteella ei ole ollut mikään yllätys, että olen toiminut ohjelmistosuunnittelijana useamman vuoden.

Gradun teon aikana tuli se tilanne vastaan, että koin tarpeelliseksi saada kuvan siitä, mitä oma alani on tieteellisenä kenttänä. Sen kun koin jääneen valitettavasti turhan vähälle huomiolle opintojen aikana. Aikani seikkailtuani artikkeliviidakossa alkoi se kuva muodostua, mikä nykyisinkin ajatteluani ohjaa. On olemassa ohjelmistotekniikan alue, jonka tutkimus pyörii ohjelmistokehitysprojektin ympärillä vaatimusmäärittelystä toimitukseen. Uusi tuttavuus minulle sen sijaan oli tietojärjestelmätieteen (information systems science) tieteenala, joka puolestaan tutkii organisaation ja tietojärjestelmän välistä suhdetta. Markkinoinnin opinnot olivat auttaneet näkemään asioita eri tavoin kuin ohjelmistotekniikassa on tapana ja niiden vuoksi koin tietojärjestelmätieteen jollain tapaa tutuksi. Vaikka sekä ohjelmistotekniikka että tietojärjestelmätiede pyörivätkin ohjelmistojen ympärille, eroavat ne tutkimusmenetelmiensä ja lähestymistapojensa osalta hyvin voimakkaasti (satunnainen lukija korjatkoon, jos olen väärässä).

Työni puolesta olen ollut tekemisissä jo jonkin aikaa Workflow Management System ja Business Process Modeling -konseptien kanssa. Siitä sain sykäyksen lähteä tutustumaan aihealueeseen teoriatasolla. Olen joitain kymmeniä artikkeleita Workflow-tutkimuksesta lukenut ja tiedän nyt suurin piirtein, minkälaisia asioita alalla käsitellään.

Lopputuloksena tästä kaikesta on se, että on neljä alaa (jos workflow-tutkimus lasketaan omakseen), joista lähteä muodostamaan väitöskirjaa: markkinointi, ohjelmistotekniikka, tietojärjestelmätiede ja workflow:t. En usko, että kaikki aloja pystyn onnistuneesti sisällyttämään työhöni. Monitieteellisyys oli haasteena jo gradun aikana ja väitöskirjan kohdalla se vain korostuu entisestään.

Sen sijaan, että ajattelisin työtäni vain monitieteellisenä kokonaisuutena olen yrittänyt miettiä, millaisen oikeastaan haluan tai voin minkäkin tieteenalan roolin olevan työssäni. Markkinoinnin rooli on sikäli selvä, että oppialani ei ole markkinointi, joten työni ei tule edistämään markkinoinnin tutkimusta. Sen sijaan markkinoinnista löytyy joitain teorioita, joita voisin hyödyntää työkaluina työssäni. Muut kolme alaa ovatkin sitten vielä vaikeammin hahmotettavissa.

Viime kädessä kyse on hyvin pitkälle siitä, mikä on tutkimukseni tutkimuskysymys. Tutkimuskysymys ja aihealueeseen tutustuminen ovat hankalasti nidoksissa toisiinsa sikäli, että pitäisi olla jokin tutkimuskysymyshahmotelma, joka ohjaisi lukemista, mutta samaan aikaan ei osaa kysyä järkeviä kysymyksiä, kun ei ole lukenut tarpeeksi alan tekstejä. Pitänee vain ruveta kirjaamaan ylös niitä asioita, joista olisi kiinnostunut ja katsoa löytyykö sieltä yhtenäistä linjaa, joka ohjaisi kohti minulle sopivaa aihealueen ja teoriapohjan valintaa.