Minä ja monitieteellisyys
Väitöskirjan tekemisen ja tohtoriksi valmistumisen myötä minusta pitäisi tulla oman alani asiantuntija. En vain ole ihan varma vielä, mikä on se minun alani.
Maisterin koulutukseni koostui enemmän ja vähemmän akateemisista ohjelmistotekniikan (software engineering) opinnoista höystettynä markkinoinnin cum laudella. Käytännössä ohjelmistotekniikan opinnot valmistivat melko hyvin toimimaan työelämässä ja opintojen perusteella ei ole ollut mikään yllätys, että olen toiminut ohjelmistosuunnittelijana useamman vuoden.
Gradun teon aikana tuli se tilanne vastaan, että koin tarpeelliseksi saada kuvan siitä, mitä oma alani on tieteellisenä kenttänä. Sen kun koin jääneen valitettavasti turhan vähälle huomiolle opintojen aikana. Aikani seikkailtuani artikkeliviidakossa alkoi se kuva muodostua, mikä nykyisinkin ajatteluani ohjaa. On olemassa ohjelmistotekniikan alue, jonka tutkimus pyörii ohjelmistokehitysprojektin ympärillä vaatimusmäärittelystä toimitukseen. Uusi tuttavuus minulle sen sijaan oli tietojärjestelmätieteen (information systems science) tieteenala, joka puolestaan tutkii organisaation ja tietojärjestelmän välistä suhdetta. Markkinoinnin opinnot olivat auttaneet näkemään asioita eri tavoin kuin ohjelmistotekniikassa on tapana ja niiden vuoksi koin tietojärjestelmätieteen jollain tapaa tutuksi. Vaikka sekä ohjelmistotekniikka että tietojärjestelmätiede pyörivätkin ohjelmistojen ympärille, eroavat ne tutkimusmenetelmiensä ja lähestymistapojensa osalta hyvin voimakkaasti (satunnainen lukija korjatkoon, jos olen väärässä).
Työni puolesta olen ollut tekemisissä jo jonkin aikaa Workflow Management System ja Business Process Modeling -konseptien kanssa. Siitä sain sykäyksen lähteä tutustumaan aihealueeseen teoriatasolla. Olen joitain kymmeniä artikkeleita Workflow-tutkimuksesta lukenut ja tiedän nyt suurin piirtein, minkälaisia asioita alalla käsitellään.
Lopputuloksena tästä kaikesta on se, että on neljä alaa (jos workflow-tutkimus lasketaan omakseen), joista lähteä muodostamaan väitöskirjaa: markkinointi, ohjelmistotekniikka, tietojärjestelmätiede ja workflow:t. En usko, että kaikki aloja pystyn onnistuneesti sisällyttämään työhöni. Monitieteellisyys oli haasteena jo gradun aikana ja väitöskirjan kohdalla se vain korostuu entisestään.
Sen sijaan, että ajattelisin työtäni vain monitieteellisenä kokonaisuutena olen yrittänyt miettiä, millaisen oikeastaan haluan tai voin minkäkin tieteenalan roolin olevan työssäni. Markkinoinnin rooli on sikäli selvä, että oppialani ei ole markkinointi, joten työni ei tule edistämään markkinoinnin tutkimusta. Sen sijaan markkinoinnista löytyy joitain teorioita, joita voisin hyödyntää työkaluina työssäni. Muut kolme alaa ovatkin sitten vielä vaikeammin hahmotettavissa.
Viime kädessä kyse on hyvin pitkälle siitä, mikä on tutkimukseni tutkimuskysymys. Tutkimuskysymys ja aihealueeseen tutustuminen ovat hankalasti nidoksissa toisiinsa sikäli, että pitäisi olla jokin tutkimuskysymyshahmotelma, joka ohjaisi lukemista, mutta samaan aikaan ei osaa kysyä järkeviä kysymyksiä, kun ei ole lukenut tarpeeksi alan tekstejä. Pitänee vain ruveta kirjaamaan ylös niitä asioita, joista olisi kiinnostunut ja katsoa löytyykö sieltä yhtenäistä linjaa, joka ohjaisi kohti minulle sopivaa aihealueen ja teoriapohjan valintaa.
Maisterin koulutukseni koostui enemmän ja vähemmän akateemisista ohjelmistotekniikan (software engineering) opinnoista höystettynä markkinoinnin cum laudella. Käytännössä ohjelmistotekniikan opinnot valmistivat melko hyvin toimimaan työelämässä ja opintojen perusteella ei ole ollut mikään yllätys, että olen toiminut ohjelmistosuunnittelijana useamman vuoden.
Gradun teon aikana tuli se tilanne vastaan, että koin tarpeelliseksi saada kuvan siitä, mitä oma alani on tieteellisenä kenttänä. Sen kun koin jääneen valitettavasti turhan vähälle huomiolle opintojen aikana. Aikani seikkailtuani artikkeliviidakossa alkoi se kuva muodostua, mikä nykyisinkin ajatteluani ohjaa. On olemassa ohjelmistotekniikan alue, jonka tutkimus pyörii ohjelmistokehitysprojektin ympärillä vaatimusmäärittelystä toimitukseen. Uusi tuttavuus minulle sen sijaan oli tietojärjestelmätieteen (information systems science) tieteenala, joka puolestaan tutkii organisaation ja tietojärjestelmän välistä suhdetta. Markkinoinnin opinnot olivat auttaneet näkemään asioita eri tavoin kuin ohjelmistotekniikassa on tapana ja niiden vuoksi koin tietojärjestelmätieteen jollain tapaa tutuksi. Vaikka sekä ohjelmistotekniikka että tietojärjestelmätiede pyörivätkin ohjelmistojen ympärille, eroavat ne tutkimusmenetelmiensä ja lähestymistapojensa osalta hyvin voimakkaasti (satunnainen lukija korjatkoon, jos olen väärässä).
Työni puolesta olen ollut tekemisissä jo jonkin aikaa Workflow Management System ja Business Process Modeling -konseptien kanssa. Siitä sain sykäyksen lähteä tutustumaan aihealueeseen teoriatasolla. Olen joitain kymmeniä artikkeleita Workflow-tutkimuksesta lukenut ja tiedän nyt suurin piirtein, minkälaisia asioita alalla käsitellään.
Lopputuloksena tästä kaikesta on se, että on neljä alaa (jos workflow-tutkimus lasketaan omakseen), joista lähteä muodostamaan väitöskirjaa: markkinointi, ohjelmistotekniikka, tietojärjestelmätiede ja workflow:t. En usko, että kaikki aloja pystyn onnistuneesti sisällyttämään työhöni. Monitieteellisyys oli haasteena jo gradun aikana ja väitöskirjan kohdalla se vain korostuu entisestään.
Sen sijaan, että ajattelisin työtäni vain monitieteellisenä kokonaisuutena olen yrittänyt miettiä, millaisen oikeastaan haluan tai voin minkäkin tieteenalan roolin olevan työssäni. Markkinoinnin rooli on sikäli selvä, että oppialani ei ole markkinointi, joten työni ei tule edistämään markkinoinnin tutkimusta. Sen sijaan markkinoinnista löytyy joitain teorioita, joita voisin hyödyntää työkaluina työssäni. Muut kolme alaa ovatkin sitten vielä vaikeammin hahmotettavissa.
Viime kädessä kyse on hyvin pitkälle siitä, mikä on tutkimukseni tutkimuskysymys. Tutkimuskysymys ja aihealueeseen tutustuminen ovat hankalasti nidoksissa toisiinsa sikäli, että pitäisi olla jokin tutkimuskysymyshahmotelma, joka ohjaisi lukemista, mutta samaan aikaan ei osaa kysyä järkeviä kysymyksiä, kun ei ole lukenut tarpeeksi alan tekstejä. Pitänee vain ruveta kirjaamaan ylös niitä asioita, joista olisi kiinnostunut ja katsoa löytyykö sieltä yhtenäistä linjaa, joka ohjaisi kohti minulle sopivaa aihealueen ja teoriapohjan valintaa.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home