Artikkelien lukemisesta (ja muidenkin tekstien)
Olen huono lukemaan artikkeleita. Ongelma ei ole, etteivätkö ne minua kiinnostaisi tai ettenkö niitä lukisi, vaan se, että luen niitä usein kuin lukisin Aku Ankkoja - alusta loppuun ja sitten seuraavan kimppuun. Gradun kohdalla menetelmä vielä menetteli, mutta en usko, että se toimii enää väitöskirjan kohdalla. Luettavien tekstien määrä on moninkertainen, mutta aikaa vain rajallinen määrä. Väitöskirjaprojekti on myös pidempikestoinen kalenteriajaltaan, jolloin ilman muistiinpanoja on mahdotonta hallita koko lähdeluettelon sisältöä.
Graduohjaajaltani (professori P) kysyin, kuinka hän artikkeleita lukee. Siitä keskustelusta on jo jonkin verran aikaa, joten en kovin tarkasti asioita muista (en tuolloin vielä pitänyt minkäänlaista oppimispäiväkirjaa). Hän asteittain syventyi artikkelin lukemiseen eli vilkuili ja luki pääkohdat ensin ja vasta lopuksi koko artikkeli. Se mikä jäi erityisesti mieleen oli, että hän teki muistiinpanoja tietokoneella samaan aikaan kun luki artikkelia.
Samanlaista asteittaista syventymistä näyttää myös How to Be a Good Graduate Student -ohjeistus suosivan. Ennen artikkelin lukemista kannattaa tehdä selväksi, että artikkeli on lukemisen arvoinen. Otsikko - abstrakti - johdanto - päätelmät ovat tärkeimmät kohdat, jotka käydä läpi. Ja vasta lopuksi, jos artikkeli vaikuttaa sen arvoiselta, voi artikkelin lukea kokonaisuudessaan läpi. Samainen ohjeistus näyttää myös mainitsevan useita hyviä puolia muistiinpanojen tekemiselle.
Asteittainen lähestyminen on sinällään melko mekaaninen toimenpide ja vaatii vain hiukan itsekuria. Sen uskon kyllä oppivani. Vaikeampaa tai vähintäänkin työläämpää voi sen sijaan olla seuraavien em. sivuston esiin nostamien seikkojen toteuttaminen käytännössä:
1. Varmista, että ideat toimivat oikeasti (eivätkä vain teoriassa)
2. Näe jargonin taakse (onko tekstissä oikeasti sisältöä)
3. Ymmärtääkseen todella tekstin täytyy ymmärtää koko tutkimusasetelma, joka siihen liittyy
En usko, että kaikkia neuvoja pystyn kokonaisuudessan toteuttamaan vielä pitkään aikaan. Osaltaan se vaatii tuntemusta teoriakentästä ja osaltaan ihan vain kokemusta artikkelien lukemisesta. Hyviä huomioita silti, joihin kannattaa pyrkiä.
Muistiinpanojen kirjoittamista varten en ole vielä keksinyt itselleni soveltuvaa tapaa. Yksi pitkä .txt-tiedosto ei kuulosta kovinkaan järkevältä toimintatavalta, vaikka se varmasti olisi helpoin toteuttaa. Samaan ongelmaan liittyy myös artikkelien luokittelu ja arkistointi, joka myös tulisi jotenkin hoitaa. Osa artikkeleista on pdf-tiedostoina koneella. Osa tiedostoista on tulostettuna myös paperille. Ja osa on saatu pelkästään paperikopioina muualta. Yhtenäinen käytäntö pitäisi kaikentyyppisiä tekstejä varten kuitenkin löytää. Ja saisi vielä olla sen verran käytettävä, että se tukisi muistiinpanojen tekemistä eikä haittaisi sitä.
Yksi mahdollinen tekniikka voisi olla BibTeX. Se on tullut pari kertaa vastaan, kun olen aiheeseen yrittänyt vastausta löytää. Siitä en vain sen enempää vielä tiedä. Selvää voi toki aiheesta ottaa, mutta käytännön kokemuksia ei saa kuin kokeilemalla tai suorana kommenttina joltain sitä käyttäneeltä.
RefWorksiin sain vinkin Gradupäiväkirja-blogista ja sitä tuli pikaisesti kokeiltua. Ensi vaikutelma ei täysin vakuuttanut ja jotenkin tuntuu orvolta, että omat elintärkeät viitetiedot ovat jossain muualla kuin omalla koneella.
Jokin tapa on artikkelien lukemiseen ja hallintaan on pakko kehittää. Harmi kyllä sen hyvyys tai huonous ei mahdollisesti paljastu kuin vasta parin vuoden päästä. Tuskin olen ensimmäinen, joka asian kanssa on pähkäillyt, joten kokemuksia ja vinkkejä asian tiimoilta otetaan ilomielin vastaan.
Graduohjaajaltani (professori P) kysyin, kuinka hän artikkeleita lukee. Siitä keskustelusta on jo jonkin verran aikaa, joten en kovin tarkasti asioita muista (en tuolloin vielä pitänyt minkäänlaista oppimispäiväkirjaa). Hän asteittain syventyi artikkelin lukemiseen eli vilkuili ja luki pääkohdat ensin ja vasta lopuksi koko artikkeli. Se mikä jäi erityisesti mieleen oli, että hän teki muistiinpanoja tietokoneella samaan aikaan kun luki artikkelia.
Samanlaista asteittaista syventymistä näyttää myös How to Be a Good Graduate Student -ohjeistus suosivan. Ennen artikkelin lukemista kannattaa tehdä selväksi, että artikkeli on lukemisen arvoinen. Otsikko - abstrakti - johdanto - päätelmät ovat tärkeimmät kohdat, jotka käydä läpi. Ja vasta lopuksi, jos artikkeli vaikuttaa sen arvoiselta, voi artikkelin lukea kokonaisuudessaan läpi. Samainen ohjeistus näyttää myös mainitsevan useita hyviä puolia muistiinpanojen tekemiselle.
Asteittainen lähestyminen on sinällään melko mekaaninen toimenpide ja vaatii vain hiukan itsekuria. Sen uskon kyllä oppivani. Vaikeampaa tai vähintäänkin työläämpää voi sen sijaan olla seuraavien em. sivuston esiin nostamien seikkojen toteuttaminen käytännössä:
1. Varmista, että ideat toimivat oikeasti (eivätkä vain teoriassa)
2. Näe jargonin taakse (onko tekstissä oikeasti sisältöä)
3. Ymmärtääkseen todella tekstin täytyy ymmärtää koko tutkimusasetelma, joka siihen liittyy
En usko, että kaikkia neuvoja pystyn kokonaisuudessan toteuttamaan vielä pitkään aikaan. Osaltaan se vaatii tuntemusta teoriakentästä ja osaltaan ihan vain kokemusta artikkelien lukemisesta. Hyviä huomioita silti, joihin kannattaa pyrkiä.
Muistiinpanojen kirjoittamista varten en ole vielä keksinyt itselleni soveltuvaa tapaa. Yksi pitkä .txt-tiedosto ei kuulosta kovinkaan järkevältä toimintatavalta, vaikka se varmasti olisi helpoin toteuttaa. Samaan ongelmaan liittyy myös artikkelien luokittelu ja arkistointi, joka myös tulisi jotenkin hoitaa. Osa artikkeleista on pdf-tiedostoina koneella. Osa tiedostoista on tulostettuna myös paperille. Ja osa on saatu pelkästään paperikopioina muualta. Yhtenäinen käytäntö pitäisi kaikentyyppisiä tekstejä varten kuitenkin löytää. Ja saisi vielä olla sen verran käytettävä, että se tukisi muistiinpanojen tekemistä eikä haittaisi sitä.
Yksi mahdollinen tekniikka voisi olla BibTeX. Se on tullut pari kertaa vastaan, kun olen aiheeseen yrittänyt vastausta löytää. Siitä en vain sen enempää vielä tiedä. Selvää voi toki aiheesta ottaa, mutta käytännön kokemuksia ei saa kuin kokeilemalla tai suorana kommenttina joltain sitä käyttäneeltä.
RefWorksiin sain vinkin Gradupäiväkirja-blogista ja sitä tuli pikaisesti kokeiltua. Ensi vaikutelma ei täysin vakuuttanut ja jotenkin tuntuu orvolta, että omat elintärkeät viitetiedot ovat jossain muualla kuin omalla koneella.
Jokin tapa on artikkelien lukemiseen ja hallintaan on pakko kehittää. Harmi kyllä sen hyvyys tai huonous ei mahdollisesti paljastu kuin vasta parin vuoden päästä. Tuskin olen ensimmäinen, joka asian kanssa on pähkäillyt, joten kokemuksia ja vinkkejä asian tiimoilta otetaan ilomielin vastaan.
posted by Ph | 21:51
7 Comments:
Jos käytät Latexia muutenkin, niin Bibtex on ihan ehdoton. Artikkeleiden kirjoittaminenkin helpottuu huomattavasti. Joskus kun joutuu esim. Wordillä kanssakirjoittajien kanssa jotain pelaamaan niin alkaa ahdistaa.
Ja jos en käytä, on Bibtexin käyttäminen ilmeisesti yhtä helppoa kuin Latexin käytön aloittaminen? En ole Latexiin vielä koskenut, mutta viittaukset siihen ovat antaneet kuvan, että se ei ole kaikkein helppokäyttöisin softa ensi alkuun.
Yhtä helppoa on tosiaan kuin LaTeXin käytön aloittaminen. Ei se ole helppoa, jos käyttää ihan raakaa tekstiversiota eikä ole ketään keltä kopsata aloituspohjaa, mutta nykyään on myös helppokäyttöisempiä graafisia ohjelmia kuulemma, mutten millään muista niiden nimiä ikinä, joten en sitten koskaan siirtynyt niiden käyttäjäksi.
No nyt taisin löytää eli: http://www.lyx.org
http://www.texmacs.org
Ilmeisesti ainakin Lyxillä on Bibtex-support.
Jos et ole postscript-kuvia tottunut tekemään niin se voi olla ihan oma ongelma-alueensa. Mutta muutoin ei muuta kuin Latexia kehiin!
Kovasti kiitoksia linkeistä. Lyxin taidan asentaa tässä joku päivä, mutta parhaat vastaukset alkuperäiseen ongelmaani näyttävät löytyvän linkkeinä Lyxin sivuilla. Kirjoittelen aiheesta, kunhan olen ehtinyt hieman pidemmälle tutkailuissani.
Minulla on juuri päinvastainen tunne tuon RefWorksin kanssa: tuntuu hyvältä, että pääsen viitteisiini käsiksi mistä tahansa, koska ne ovat verkossa eivätkä jumissa kotikoneen kovalevyllä. Mutta erilaisiin tiedonkäsittelytapoihin onkin vain mielenkiintoista tutustua.
Itse en ainakaan toistaiseksi ole RefWorksia kuitenkaan paljon käyttänyt. Viitteitä on toistaiseksi graduprojektissani niin vähän, että ne pysyvät jotenkuten hallinnassa muutenkin. Väitöskirjaprojektissa meno on varmaan toisenlainen.
T. Laura Gradublogista
Ominaisuuksiltaan eri työkalut eivät vaikuttaisi hirveästi eroavan toisistaan, joten ehkä kyse on juuri siitä, miten työkalut tukevat itse kunkin työtapaa. Itse teen kaikki hommat (ml. leipätyön) yhdelle ja samalla läppärillä, joten viitteet ja kirjoitukset kulkevat aina mukana. Jos taas tilanne on (kuten sulla ilmeisesti), että tekee työtä sekä kotikoneella että esim. yliopistolla tai kirjastossa, niin RefWorksin kaltainen työkalu täyttää tarpeet varmasti paremmin. Hyvä vain, että on vaihtoehtoja.
Olethan tietojenkäsittelyn maisteri, ja erikoistunut sovelluskehitykseen. Miksi et ole jo aikaa sitten ohjelmoinut tarkoitukseen sopivaa sovellusta itsellesi? Muutkin saattaisivat olla kiinnostuneita sellaisesta.
Latexit ym ovat aivan liian vaikeita muille kuin tietojenkäsittelyn tai matematiikann opiskelijoille.
Lähetä kommentti
<< Home