Käsitekarttaa työstämässä

Opettelin käsitekarttojen tekemisen aikoinaan nuorella iällä lukiossa ollessani. Silloin taitoa tuli harjoitettua enemmänkin ja totesin, että tekniikka minun kohdallani auttoi hahmottamista ja muistamista. Asiat jäävät paremmin mieleen, kun ne ovat loogisesti järjestettynä omassa ajattelussa. Tai ainakin näin olen itse itselleni väittänyt asian olevan. Jos aihealueesta tietää jo entuudestaan, on uuden tiedon jäsentäminen helpompaa, koska sille on olemassa jo valmiiksi lokero, johon sijoittaa tieto. Uusien aihealueiden jäsentäminen pelkästään muistin varassa sen sijaan on hankalaa. Karkea kokonaiskuva kyllä muodostuu, mutta nyanssit jäävät paljon vähemmälle. Käsitekartta on oiva apuväline ongelmaan auttaen jäsentämään tietoa ja ennen kaikkea muistamaan tekemänsä jäsentely.

En ole useampaan vuoteen tullut tehneeksi käsitekarttaa mistään aiheesta, mutta nyt sellaisen tekeminen alkoi tuntua tarpeelliselta. Huomasin, että tutkimukseni teoriapohjan (so. workflow-tutkimus) käsitteet ovat vielä melkoista sekamelskaa mielessäni ja en välttämättä osaa suhteuttaa kahta artikkelia toisiinsa vaikka molemmat olinkin käynyt läpi. Ajattelin aluksi ihan perinteisen lyijykynäversion tekemistä, mutta viime aikaiset kokemukset papereiden yleisestä säilyvyydestä omissa arkistoissani saivat vaa'an kääntymään sähköisen työkalun käyttöön. Laitoin Googlen töihin hakusanoilla "mind mapping" ja heti ensimmäinen hakutulos tärppäsi: FreeMind - free mind mapping software.

Käsitekartan teko on sen verran yksinkertainen toimenpide, että ohjelmiston kohdalla huomio pakostakin kiinnittyy käyttöliittymään, joka ei saisi hidastaa millään tavalla. Kartan luominen on luova prosessi ja työkalusta aiheutuvat viiveet tai ajattelun keskeytymiset voivat olla turmiollisia työnteon kannalta. Toimintojen monipuolisuus toki on hyvä asia, mutta tulee omassa arvojärjestyksessäni vasta käytettävyyden jälkeen.

Aloitin eilen illalla käsitekartan teon ja perustoimintojen käyttö (käsitteen lisäys, poisto, jne.) näyttää onnistuvan juuri niin helposti kuin pitääkin. Ohjeisiin ei ole vielä tarvinnut kajota kertaakaan, mikä on hyvä merkki. Työkalujen valinnassa on aina hankalaa, jos ei tiedä työkalua entuudestaan, sillä on olemassa riski tehdä iso määrä työtä yhtä työkalua käyttäen, jonka joutuukin lopulta vaihtamaan toiseen sen vajavaisuuden vuoksi. Yksi syy aloittaa tämä blogi, oli halu jakaa ja saada kokemuksia, jotta muut (ja itse) voisivat tehdä parempia ratkaisuja. Olenpas olevinaan jalo...

Tämän hetkinen käsitekartan versio on vielä melko vajavainen eikä koherenssi kaikilta osin. Päähaaroja, jotka kartasta tällä hetkellä löytyvät ovat pohjateoriat, liitynnät muihin tieteenaloihin, prosessien analysointi, ontologia ja workflow verification. Iloista fingelskaa siis kaiken kaikkiaan. Huomasin saavani käsitekartoista suoraan apua artikkelin luokittelua varten. Käsitekartan käsitteet toimivat avainsanoina, jotka saan JabRefissa liitettyä artikkelin tietoihin. En vielä tiedä pitäisikö viedä käsitekartta niin pitkälle, että alimmaisena tasona olisivat yksittäiset artikkelit (tai ainakin tärkeimmät niistä) vai pitääkö artikkelit JabRefissa ja käyttää luokittelua apuna artikkelien löytämiseen. Eiköhän sekin kysymys ratkea käytännön kautta.