Mitä yhteistä on ohjelmistotuotteen ja väitöskirjan tuottamisella?
Jokaiselle varmaan sattuu aina silloin tällöin sitä, että illalla valojen sammuttamisen jälkeen antaa uni odottaa itseään. Olen todennut, että parasta olisi yrittää olla ajattelematta yhtään mitään noissa tilanteissa, mutta usein käy niin, että jokin enemmän tai vähemmän järkevä ajatus jää pyörimään päähän. Eilisiltana kävi juurikin niin, että minä ja nukkumatti emme tavanneet toisiamme ja päähän jäi pyörimään tällä kertaa ajatus siitä, mitä yhteistä on ohjelmistotuotteen ja väitöskirjan teolla. Onko olemassa käytäntöjä tai periaatteita, jotka sopivat niin ohjelmistotuotteen kuin väitöskirjankin tekoon?
Ohjelmistotuotetta lähdetään rakentamaan jollekin aiotulle asiakaskunnalle. Mielessä on jokin asiakkaan ongelma tai tarve, joka pitäisi pystyä täyttämään ohjelmiston avulla tai sitä hyväksikäyttäen. Väitöskirjan kohdalla voidaan puhua asiakaskunnan sijasta lukijakunnasta tai tiedeyhteisöstä. Väitöskirjan kirjoittamisen tavoitteena on (tohtoriksi valmistumisen lisäksi) pyrkiä täyttämään aukko alalla vallitsevassa tietämyksessä. Molemmissa tapauksissa voidaan puhua asiakaslähtöisestä lähestymistavasta.
Toinen yhdistävä tekijä on fokuksen löytäminen. On toki mahdollista rakentaa ohjelmistoja, joista löytyy jos jonkinmoista hilavitkutinta joka lähtöön, mutta yleensä pyritään ratkaisemaan, jokin selvä asiakkaan tarve. Oman nichen löytäminen tuotteelle voi olla välttämätöntä riittävän menestyksen takaamiseksi. Väitöskirjan kohdalla kuulee usein mainittavan ohjeen: rajaa, rajaa ja rajaa. Ongelman rajaaminen tarpeeksi tarkaksi tekee sen hallittavaksi, jotta ongelma, jota ollaan ratkaisemassa voidaan ratkaista mahdollisimman hyvin.
Kaikki ohjelmistokehitykseen perehtyneet ovat törmänneet vesiputousmalliin, joka on se kaikkein perinteisin tapa jäsentää ohjelmistokehityksen tehtäviä. Nykyisin se on korvattu iteratiivisimmilla lähestymistavoilla ainakin teoriatasolla (dinosauruksiin silti vielä törmää joskus), joissa tuotetaan jotain näkyvää jo paljon aikaisemmassa vaiheessa. Väitöskirjaan liittyen oli ossain vaiheissa mielessä ajatus, joka oli kuin vesiputousmalli, eli ensin luen teorian, sitten teen tutkimuksen ja lopuksi kirjoitan analyysin eli väitöskirjan. Menetelmäoppaisiin perehtyminen ja ohjaajien kanssa jutteleminen ovat kuitenkin opettaneet, että kirjoittaminen kannattaa aloittaa heti ja tutkimuksen teon eri vaiheet voivat todellisuudessa esiintyä melkoisena sillisalaattina.
Neljäs ja omissa ajatuksissani viimeinen yhdistävä tekijä ovat integraatiot. Ohjelmistotuotetta kehitettäessä joudutaan väistämättä miettimään yhteensopivuutta erilaisiin järjestelmiin. Jo ohjelmointikielen valinta ohjaa hyvin pitkälle yhteensopivuutta ja erilaisten valintojen kautta päädytään lopulta asiakaskohtaisten integraatiotarpeiden ratkaisemiseen. Ohjelmistojen kohdalla integrointia mietitään muihin ohjelmistoihin ja väitöskirjan kohdalla muihin tutkimuksiin. Pelkkä aihealueen valinta ohjaa hyvin pitkälle omaa työtä tehdessä huomioon otettavia artikkeleita. Tarkemmalle tasolle mentäessä päädytään lopulta oman tutkimusongelmaan hyvin läheisesti liittyviin tutkimuksiin.
Tämmöistä minä siis mietin yön pitkinä tunteina. Nyt pitäisi vielä ratkaista, oliko tämä vertailu enemmän vai vähemmän järkevä ajatus.
Ohjelmistotuotetta lähdetään rakentamaan jollekin aiotulle asiakaskunnalle. Mielessä on jokin asiakkaan ongelma tai tarve, joka pitäisi pystyä täyttämään ohjelmiston avulla tai sitä hyväksikäyttäen. Väitöskirjan kohdalla voidaan puhua asiakaskunnan sijasta lukijakunnasta tai tiedeyhteisöstä. Väitöskirjan kirjoittamisen tavoitteena on (tohtoriksi valmistumisen lisäksi) pyrkiä täyttämään aukko alalla vallitsevassa tietämyksessä. Molemmissa tapauksissa voidaan puhua asiakaslähtöisestä lähestymistavasta.
Toinen yhdistävä tekijä on fokuksen löytäminen. On toki mahdollista rakentaa ohjelmistoja, joista löytyy jos jonkinmoista hilavitkutinta joka lähtöön, mutta yleensä pyritään ratkaisemaan, jokin selvä asiakkaan tarve. Oman nichen löytäminen tuotteelle voi olla välttämätöntä riittävän menestyksen takaamiseksi. Väitöskirjan kohdalla kuulee usein mainittavan ohjeen: rajaa, rajaa ja rajaa. Ongelman rajaaminen tarpeeksi tarkaksi tekee sen hallittavaksi, jotta ongelma, jota ollaan ratkaisemassa voidaan ratkaista mahdollisimman hyvin.
Kaikki ohjelmistokehitykseen perehtyneet ovat törmänneet vesiputousmalliin, joka on se kaikkein perinteisin tapa jäsentää ohjelmistokehityksen tehtäviä. Nykyisin se on korvattu iteratiivisimmilla lähestymistavoilla ainakin teoriatasolla (dinosauruksiin silti vielä törmää joskus), joissa tuotetaan jotain näkyvää jo paljon aikaisemmassa vaiheessa. Väitöskirjaan liittyen oli ossain vaiheissa mielessä ajatus, joka oli kuin vesiputousmalli, eli ensin luen teorian, sitten teen tutkimuksen ja lopuksi kirjoitan analyysin eli väitöskirjan. Menetelmäoppaisiin perehtyminen ja ohjaajien kanssa jutteleminen ovat kuitenkin opettaneet, että kirjoittaminen kannattaa aloittaa heti ja tutkimuksen teon eri vaiheet voivat todellisuudessa esiintyä melkoisena sillisalaattina.
Neljäs ja omissa ajatuksissani viimeinen yhdistävä tekijä ovat integraatiot. Ohjelmistotuotetta kehitettäessä joudutaan väistämättä miettimään yhteensopivuutta erilaisiin järjestelmiin. Jo ohjelmointikielen valinta ohjaa hyvin pitkälle yhteensopivuutta ja erilaisten valintojen kautta päädytään lopulta asiakaskohtaisten integraatiotarpeiden ratkaisemiseen. Ohjelmistojen kohdalla integrointia mietitään muihin ohjelmistoihin ja väitöskirjan kohdalla muihin tutkimuksiin. Pelkkä aihealueen valinta ohjaa hyvin pitkälle omaa työtä tehdessä huomioon otettavia artikkeleita. Tarkemmalle tasolle mentäessä päädytään lopulta oman tutkimusongelmaan hyvin läheisesti liittyviin tutkimuksiin.
Tämmöistä minä siis mietin yön pitkinä tunteina. Nyt pitäisi vielä ratkaista, oliko tämä vertailu enemmän vai vähemmän järkevä ajatus.
1 Comments:
Hyviä ajautuksia sinulla... kävin itse läpi samaa asiaa monta vuotta... ja ajatuksia tuli vieläkin enmmän kun ajoin toimistolta upessa Dallas Teksasin yössä... Aina yöllä piti katsoa Larry King show (02.00 AM) että pääsi pois ajatuksista.
Lähetä kommentti
<< Home