Väitöskirjani otsikosta
Viime aikoina on tullut pyöriteltyä mielessä omaa väitöskirjan aihetta. Varmasti ihan terveellistä puuhaa, jos meinaa saada väitöskirjaa eteenpäin oikeasti vietyä. Kukaan teistä lukijoista kun ei oikeasti ole siitä niin kiinnostunut, että otsikon muistaisi niin todettakoon, että se on (tällä hetkellä) "Workflow-teknologian soveltuvuus terveydenhuollossa".
Kolmesta otsikon sanasta yksi menee ilman sen kummempia pohdintoja läpi. Jonkinlainen lähtökohta sekin. Koska kyseessä ei ole mikään dekkari jätetään juonen kutomiset vähemmälle ja sanotaan suoraan, että tarkoitan tässä terveydenhuoltoa. Se on konteksti, jossa tutkimus tapahtuu. Toisaalta hyvin merkittävä osa-alue, sillä pidän workflow-järjestelmän toteuttamismahdollisuuksia voimakkaasti sidonnaisina organisaation luonteeseen. Ja kaikki sairaalaympäristössä enemmän pyörineet tietävät, että kyseessä on melko omanlaisensa toimintaympäristö nimenomaan hierarkioiden ja vallankäytön suhteen. Tulen varmaan käyttämään sairaalaa ja terveydenhuoltoa synonyymeinä, sillä tutkimusympäristö on yliopistollinen sairaala. Ja looginen johtopäätöshän on, että terveydenhuolto käsittää myös mm. terveyskeskukset, joissa toteutuvat perusterveydenhuollon prosessit ovat hyvin erilaiset verrattuna yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon prosesseihin, jolloin (sitten joskus ilmenevien) tulosten yleistäminen kattamaan terveydenhuollon on enemmän kuin kyseenalaista. Hmm... jotenkin alkaa tuntua, että työotsikko tulee pian kokemaan ensimmäisen muutoksensa.
Miten sitten workflow-teknologia. Teknologia on terminä abstrakti ja niin on myös workflow-teknologia. Teknologian voisi saada määriteltyä viimeistään lunttaamalla sivistyssanakirjasta, mutta workflow-teknologia onkin jo kovempi pala purtavaksi. Tai ainakaan sitä ei löydä sivistyssanakirjasta. Workflow-järjestelmällä tarkoitetaan yleisesti tietojärjestelmää, jonka toiminta perustuu organisaation toimintaa mallintavaan prosessiin. Näin ollen workflow-teknologian voisi olettaa tarkoittavan tapaa toteuttaa prosessin mallintamiseen ja suorittamiseen liittyvät osat tietojärjestelmä. Tarkoitan tällä sitä, että tietojärjestelmässä (tai ohjelmistossa) on useita erilaisia osioita ja näkökantoja kuten käyttöliittymä, tietokannat ja skaalautuvuus ja toteutettaessa workflow-järjestelmää on yksi muista tietojärjestelmistä poikkeava katsantokanta eli se kuinka toteutetaan prosessien mallintamiseen ja suorittamiseen liittyvät toiminnot. Näin ollen workflow-teknologian soveltuvuus terveydenhuollossa tarkoittaisi, kuinka prosessien mallintamiseen ja suorittamiseen liittyvät toiminnot soveltuvat toteutettavaksi terveydenhuollossa.
Toinen tapa ajatella workflow-teknologiaa on nähdä se lähestymistapana konkreettisten toimintojen sijaan. Toisin sanoen, ohjelmiston kantava ajatus on, että mallinnettu prosessi ohjaa työn kulkua tai vähintään opastaa sen suorittamisessa. Tällöin kyse ei ole niinkään yksittäisistä ominaisuuksista joita tarkastella, sillä kaikki ominaisuudet toteuttavat enemmän tai vähemmän samaa päämäärää (teoriassa siis, käytäntöhän on aina jotain muuta). Tässä näkökulmassa on vain se haittapuoli, että se on askel abstraktimpaan suuntaan. Kuinka voidaan ohjelmistosta tai tietojärjestelmämillään tavoin erottaa, mitkä osat ovat workflow-teknologian mukanaan tuomia ja mitkä vain esim. hyvää/huonoa käytettävyyttä. Sama problematiikka liittyy koko tutkimukseen, tarkastelee asiaa miten päin tahansa. Miten voidaan tarkastella workflow-teknologiaa, kun tutkimuksen kohde on itse asiassa tietojärjestelmä?
Viimeiseksi sanaksi jäi soveltuvuus. Se on kai sitä, miten joku asia täyttää jonkin tarpeen. Nythän otsikossa on mainittu, että mikä on tuo tarpeen täyttävä asia (so. workflow-teknologia), mutta tarvetta ei ole mainittu millään tavoin. Onko jonkin mahdollista olla soveltuva johonkin, jos ei tiedetä mihin? Tuskin. Workflow-teknologian käyttöönottoon voidaan liittää implisiittisiä olettamuksia, joita on lähdetty hakemaan, kuten kustannusten pienentäminen, prosessin tehostaminen tai laadun parantaminen. Omalla kohdallani tavoitteet tulevat hyvin pitkälti tutkittavan tapauksen tavoitteiden mukaisesti eli mm. parhaiden hoitokäytäntöjen toteutuminen. Yksi kirjallisuudesta tarkistettava asia on se, kuinka hyvin ne tavoitteet vastaavat niitä tavoitteita, joita yleisesti vastaaville projekteille on asetettu. Hiukan epäilyttää, voinko sanoa workflow-teknologian soveltumisesta yleisesti mitään. Ehkä pitää lisätä jossain vaiheessa alaotsikko, joka kertoo tarkentavat määreet.
Toisaalta soveltuvuus voidaan nähdä monella tavalla. Se on mahdollista nähdä esim. tietojärjestelmän teknisenä käytettävyytenä aiottuihin käyttötarkoituksiin tai tietojärjestelmän kehittymisprosessina, jossa se muovautuu organisaation tarpeita vastaavaksi. Se, minkä valitsen soveltuvuudeksi ohjaa hyvin pitkälle sitä, mitä tulen tutkimaan ja miten.
Onnittelut sille, joka jaksoi tänne asti lukea. Oli nimittäin varmasti hankalin kirjoitettava tähän astisista blogimerkinnöistä! Tässä vaiheessa kaikki ajatukset ovat vielä melkoista sillisalaattia. Mutta, jos edes mietittävä ongelma on oikein, niin sitten olen oikealla polulla.
Kolmesta otsikon sanasta yksi menee ilman sen kummempia pohdintoja läpi. Jonkinlainen lähtökohta sekin. Koska kyseessä ei ole mikään dekkari jätetään juonen kutomiset vähemmälle ja sanotaan suoraan, että tarkoitan tässä terveydenhuoltoa. Se on konteksti, jossa tutkimus tapahtuu. Toisaalta hyvin merkittävä osa-alue, sillä pidän workflow-järjestelmän toteuttamismahdollisuuksia voimakkaasti sidonnaisina organisaation luonteeseen. Ja kaikki sairaalaympäristössä enemmän pyörineet tietävät, että kyseessä on melko omanlaisensa toimintaympäristö nimenomaan hierarkioiden ja vallankäytön suhteen. Tulen varmaan käyttämään sairaalaa ja terveydenhuoltoa synonyymeinä, sillä tutkimusympäristö on yliopistollinen sairaala. Ja looginen johtopäätöshän on, että terveydenhuolto käsittää myös mm. terveyskeskukset, joissa toteutuvat perusterveydenhuollon prosessit ovat hyvin erilaiset verrattuna yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon prosesseihin, jolloin (sitten joskus ilmenevien) tulosten yleistäminen kattamaan terveydenhuollon on enemmän kuin kyseenalaista. Hmm... jotenkin alkaa tuntua, että työotsikko tulee pian kokemaan ensimmäisen muutoksensa.
Miten sitten workflow-teknologia. Teknologia on terminä abstrakti ja niin on myös workflow-teknologia. Teknologian voisi saada määriteltyä viimeistään lunttaamalla sivistyssanakirjasta, mutta workflow-teknologia onkin jo kovempi pala purtavaksi. Tai ainakaan sitä ei löydä sivistyssanakirjasta. Workflow-järjestelmällä tarkoitetaan yleisesti tietojärjestelmää, jonka toiminta perustuu organisaation toimintaa mallintavaan prosessiin. Näin ollen workflow-teknologian voisi olettaa tarkoittavan tapaa toteuttaa prosessin mallintamiseen ja suorittamiseen liittyvät osat tietojärjestelmä. Tarkoitan tällä sitä, että tietojärjestelmässä (tai ohjelmistossa) on useita erilaisia osioita ja näkökantoja kuten käyttöliittymä, tietokannat ja skaalautuvuus ja toteutettaessa workflow-järjestelmää on yksi muista tietojärjestelmistä poikkeava katsantokanta eli se kuinka toteutetaan prosessien mallintamiseen ja suorittamiseen liittyvät toiminnot. Näin ollen workflow-teknologian soveltuvuus terveydenhuollossa tarkoittaisi, kuinka prosessien mallintamiseen ja suorittamiseen liittyvät toiminnot soveltuvat toteutettavaksi terveydenhuollossa.
Toinen tapa ajatella workflow-teknologiaa on nähdä se lähestymistapana konkreettisten toimintojen sijaan. Toisin sanoen, ohjelmiston kantava ajatus on, että mallinnettu prosessi ohjaa työn kulkua tai vähintään opastaa sen suorittamisessa. Tällöin kyse ei ole niinkään yksittäisistä ominaisuuksista joita tarkastella, sillä kaikki ominaisuudet toteuttavat enemmän tai vähemmän samaa päämäärää (teoriassa siis, käytäntöhän on aina jotain muuta). Tässä näkökulmassa on vain se haittapuoli, että se on askel abstraktimpaan suuntaan. Kuinka voidaan ohjelmistosta tai tietojärjestelmämillään tavoin erottaa, mitkä osat ovat workflow-teknologian mukanaan tuomia ja mitkä vain esim. hyvää/huonoa käytettävyyttä. Sama problematiikka liittyy koko tutkimukseen, tarkastelee asiaa miten päin tahansa. Miten voidaan tarkastella workflow-teknologiaa, kun tutkimuksen kohde on itse asiassa tietojärjestelmä?
Viimeiseksi sanaksi jäi soveltuvuus. Se on kai sitä, miten joku asia täyttää jonkin tarpeen. Nythän otsikossa on mainittu, että mikä on tuo tarpeen täyttävä asia (so. workflow-teknologia), mutta tarvetta ei ole mainittu millään tavoin. Onko jonkin mahdollista olla soveltuva johonkin, jos ei tiedetä mihin? Tuskin. Workflow-teknologian käyttöönottoon voidaan liittää implisiittisiä olettamuksia, joita on lähdetty hakemaan, kuten kustannusten pienentäminen, prosessin tehostaminen tai laadun parantaminen. Omalla kohdallani tavoitteet tulevat hyvin pitkälti tutkittavan tapauksen tavoitteiden mukaisesti eli mm. parhaiden hoitokäytäntöjen toteutuminen. Yksi kirjallisuudesta tarkistettava asia on se, kuinka hyvin ne tavoitteet vastaavat niitä tavoitteita, joita yleisesti vastaaville projekteille on asetettu. Hiukan epäilyttää, voinko sanoa workflow-teknologian soveltumisesta yleisesti mitään. Ehkä pitää lisätä jossain vaiheessa alaotsikko, joka kertoo tarkentavat määreet.
Toisaalta soveltuvuus voidaan nähdä monella tavalla. Se on mahdollista nähdä esim. tietojärjestelmän teknisenä käytettävyytenä aiottuihin käyttötarkoituksiin tai tietojärjestelmän kehittymisprosessina, jossa se muovautuu organisaation tarpeita vastaavaksi. Se, minkä valitsen soveltuvuudeksi ohjaa hyvin pitkälle sitä, mitä tulen tutkimaan ja miten.
Onnittelut sille, joka jaksoi tänne asti lukea. Oli nimittäin varmasti hankalin kirjoitettava tähän astisista blogimerkinnöistä! Tässä vaiheessa kaikki ajatukset ovat vielä melkoista sillisalaattia. Mutta, jos edes mietittävä ongelma on oikein, niin sitten olen oikealla polulla.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home