Jatko-opiskelusta

Deskriptiivinen case study väitöskirjan teosta keskittyen ongelmiin, menetelmiin, työkaluihin ja kaikkeen, mitä vastaan tulee, välillä keskittyen projektin yksityiskohtiin ja välillä yleistäen muita kiinnostavalle tasolle enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

Nimi: Ph
Sijainti: Kuopio, Finland

Tämä blogi on päättynyt. Tarina jatkuu Kadoneen totuuden metsästäjässä.

2006-11-14

Onko teorialla merkitystä?

Sain ykkösohjaajalta paljon kaivattuja kommentteja tutkimussuunnitelmaani. Surullisen punaiseltahan tuo näytti, kun oli tiheällä kammalla käyty läpi ja kielioppivirheistä alkaen oli merkintöjä tehty. Mutta hyvä se vain on, että joku on viitsinyt paneutua, se kun ei taida mikään itsestäänselvyys olla.

Suurin puute suunnitelmassa on tällä hetkellä teorian puute. Ja sitä asiaa on tullut nyt monta päivää pähkäiltyä. Jos rehellisiksi ruvetaan, voin myöntää, että ei mulla ole kunnollista käsitystä siitä, millainen teorian rooli tulisi tutkimuksessa olla. Viitekehyksestä puhutaan usein, mutta itse olen mieltänyt sen tavaksi, jolla kiinnitetään oma työ muiden töihin (onhan kyseessä viitekehys). Teoria taas... niin... onkos se nyt osa viitekehystä vai ei? Teorialla tarkoitan tässä yhteydessä nyt yhtä yksittäistä teoriaa kuten actor-network-teoria tai strukturaatioteoria. Oma veikkaukseni on, että joudun tuota viitekehyksen määritelmää muuttamaan omassa mielessäni. Mikähän taas on ollut se luento, jonka olen nukkunut, jossa näitä perusteita on opetettu?

Lähdin hakemaan vastausta selailemalla erilaisia teorioita ISWorldin tietojärjestelmätieteen yleisimpiä teorioita listaavalta sivulta, joka oli sattunut silmiin sivustolta jo aiemmin. Sen lisäksi kävin läpi jo aiemmin lukemiani artikkeleita ja tarkastellen teorioiden roolia niissä. On olemassa tutkimuksia, joissa teoria on keskeisesti esillä jo otsikosta alkaen (esim. Plans as situated action: An Activity theory approach to workflow systems) ja sitten taas on niitä, joissa ei ole teoriasta häivääkään. Selatessa muodostui kuva, että teorian sisältävät tekstit vaikuttivat "tieteellisemmiltä" kuin ne, joista teoria puuttui. Tekeekö teorian olemassaolo artikkelista paremmin? En tiedä, mutta ainakin artikkelin tapaan lähestyä asioita se vaikuttaa. Valittu teoria ohjaa tarkastelua antamalla käytettävän näkökulman ja sanaston.

Tein pieniä ajatuksellisia harjoituksia ja kävin läpi ISWorldin listaamia teorioita ja mietin, mitä niiden soveltaminen omaan työhöni voisi nostaa esiin. Se oli itse asiassa yllättävän mielenkiintoista ja antoisaa. Tosin ajatusleikeistä on vielä pitkä matka oikeasta aineistosta vedettyihin johtopäätöksiin, kun se aineistokin vielä puuttuu. Mutta ehkä nyt hiukan paremmin ymmärrän teorian merkityksen tutkimuksen teolle, tai ainakin valehtelen itselleni sujuvasti. Pitää vielä jutella ohjaajien kanssa ja kysellä "oikeita" vastauksia näihin mieltä askarruttaneisiin mietteisiin. Itsensä julkisen nolaamisen välttämiseksi olisi ehkä parempi hoitaa ohjaajien kanssa jutustelut ensin ja blogata sen jälkeen, mutta siinä vaiheessa tulisi enemmänkin toistettua toisten sanomisia kuin käytyä läpi omia pieniä ajatuskyhäelmiä.

5 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Hei, pohdiskellessani workflow:n suomenkielistä vastinetta surffailin netissä ja törmäsin blogiisi. Mielenkiintoinen.

Tähän mennessä löytämiäni suomennoksia workflow:lle ovat mm. ratkaisumoottori, työnkulunhallinta ja asiankäsittely. Niin ja tietysti työvirta :). Millainen näkemys sinulla on asiasta?

Toinen mieltäni askarruttava asia on workflow managementin ja workforce managementin yhteys keskenään. Liekö asia tuttu?

-foreverstudent-

22/11/06 12:15  
Blogger Ph said...

Aloin miettimään vastausta kysymykseesi ja totesin, että en ole lukenut yhtään suomenkielistä tekstiä, jossa workflow:sta olisi puhuttu. Sen vuoksi ei ole suomennoksiakaan tullut vastaan ja ilmiselvästi sinulla on parempi käsitys termin suomennoksista kuin minulla. Omalla kohdallani termin suomennos ei muodostu ongelmaksi, koska kaikki tekstit on alusta alkaen tarkoitus kirjoittaa englanniksi. Väitöskirjani työotsikosta on toki tullut keskusteltua suomeksi useaan otteeseen ja siinä yhteydessä otsikkoakin suomennettua, mutta workflow on aina jäänyt kääntämättä, ts. puhun suomeksikin workflow-teknologiasta.

Noista esittämistäsi vaihtoehdoista työnkulunhallinta vastaa mielestäni parhaiten todellisuutta. Ratkaisumoottori ja asiankäsittely ovat luonteeltaan liian laajoja ja voisivat tarkoittaa ihan jotain muutakin. Työvirta (ja miksei vaikka työvuo) kuulostaa ensi alkuun hiukka koomiselta, mutta voisi pitemmän päälle olla onnistunut suomennos, kunhan korva (ja silmä) siihen tottuisi.

Sinällään workflow on vain liiketoimintaprosessin konemuotoinen kuvaus, tai itse ainakin asian näin näen. Workflown keskeinen ero liiketoimintaprosessiin on ajatus prosessin suorittamisesta konelähtöisesti, ts. hallinta on hyvin keskeinen aspekti. Tämäkin puoltaa työnkulunhallinta-suomennosta. Tosin workflow ja workflow management ovat taas eri asioita... Solmussa olen minäkin tämän asian kanssa :)

Workforce management on minulle tuntematon termi. Olisi kiinnostavaa tietää missä yhteydessä sitä käytetään ja mitä sillä tarkoitetaan? Business performance management -suuntaisiin ajatuksiin olen jonkin verran perehtynyt, mutta se ei ilmeisesti ole sama asia?

Kiva tietää, että tässä valtakunnassa joku muukin on kiinnostunut workflow:sta. Tähän mennessä en ole törmännyt kuin yhteen suomalaiseen, joka aihealueesta olisi kiinnostunut ja hänkin asui Sveitsissä. Mistä oma kiinnostuksesi workflow-asioihin kumpuaa?

23/11/06 22:05  
Anonymous Anonyymi said...

Teen di-työtä mobile workforce managementiin(MWfM) liittyen. Teorioita tutkiessani olen huomannut, että workflown teoriat, mitä tulee prosessin kuvauksiin, sopivat aiheeseen hyvin. Vaikka MWfM:n nimi viittaa enemmän työntekijöiden hallintaan, kyseisen järjestelmän avulla kentällä olevat työntekijät voivat lähes reaaliajassa ottaa vastaan ja kuitata töitä eli olla yhteydessä ERP:iin.

Tähän menessä olen tullut siihen tulokseeen, että periaatteessa voidaan ajatella MWfM olevan joko oma workflow engine tai sitten ohjelma, jota WMS voisi myös ohjata. WMS:n ongelmana on ollut toimistokeskeisyys, eikä vieläkään liikkuville työntekijöille taida olla paljon apuja. WHAM-systeemi (Workflow Enhancements for Mobility)(Jing) kuvaa tällaista yritystä -ei tosin sano miten MWfM ja WFM liittyvät toisiinsa. "A Multi-Agent Infrastructure for Mobile Workforce Management
in a Service Oriented Enterprise" artikkelissa Dickson esittää taas oman näkemysensä MWfM:sta - viittaamatta workflowhin.

-foreverstudent-

28/11/06 11:00  
Blogger Ph said...

Mielenkiintoinen aihe sinulla ja MWfM:n ja WfMS:n lyhenteet liippaavat hyvin läheltä toisiaan, vaikka ilmiselvästi eri asioista onkin kysymys. Workflow-ajattelun toimistokeskeisyys on tietyllä tavalla hyvin ymmärrettävää, ovathan sen juuret 70-luvun toimistoautomaatiojärjestelmissä. Nykyään tosin näkökulma on jo paljon laajempi kuin vain pelkkä toimisto. Nykyisistä trendeistä BPEL ja SOA tuntuvat olevan taikasanoja, joiden nimiin vannotaan. Ne laajentavat workflow:n suoritusta enemmän hajautetuksi ja kommunikointia internettiin. Mutta mikään ei estä käyttämästä samaa ajatusta ja teknologiaa myös muunlaiseen kommunikaatioon. Workflow-"ideologiaan" ei sinällään sisälly rajoituksia käytettävästä teknologiasta. Toisin sanoen, työn hallinta käyttäen mobiililaitteita on workflow:n näkökulmasta vain yhdenlainen tapa saada ja kuitata tehtävät.

Aloin miettimään tuota liikkuvan työvoiman ajatusta oman työni kannalta. En tosin tiedä, mitä mobile workforcella tarkoitat, mutta eräs konkreettinen ongelma sairaalan wfms:n suhteen ovat liikkuvat ihmiset. Ajatellaan vaikka lääkärin aamukiertoa, jossa kierretään osaston potilaspaikat läpi. Kun jokaisen potilaan kohdalla tarvitaan nähdä potilastiedot (ennen paperit, nykyisin tietojärjestelmä), niin se tarkoittaa, että jonkinlainen laite täytyy olla lääkärillä mukana. Tosin työn kontrolloitavuuden ja accountabilityn (mitä lie suomeksi) suhteen tilanne on ihan eri kuin jonkin kolmen sadan kilometrin päässä olevan asentajan työn suhteen.

Lykkyä di-työn vääntöön ja lukuiloa niin blogin kuin vakavampienkin tekstien suhteen. Jos haluat workflow-asioista kysellä/jutella, niin heitä postilla tai kommentilla. Tekee itsellekin hyvää päästä näistä välillä keskustelemaan.

29/11/06 21:30  
Anonymous Anonyymi said...

Tervehdys monen vuoden "takaa" (continued in the future")

Vieläkö piipahdat entisillä sivuillasi? Olen tuon Anonyymin kaltainen olio ja pähkäilen näiden workflow-mysteerioiden parissa.

Omituista, että asiasta (workfow) ei löydy yhtikäs mitään, ei suomenkilellä tuotettua artikkelia tms. Voisit onnitella itseäsi, että olet joskus nuoruudessasi ;-) onnistunut tekemään enemmän tai vähemmän tarkoituksetta ainoan suomenkielisen sivun, jossa tulevat vastaan workflow ja sen johdannaiset.

Miten muuten väikkärillesi kuulu? Minä teen opinnäytetyötä ylempään tradenomitutkintoon Lahden AMKissa, ja aika toivottomalta näyttää.

Ettän näin... ehkä törmätään

Menestystä kaikessa mihin ryhdyt - olkoon 'voima' kanssasi, mikä se sitten sinulle onkaan.

30/6/11 23:00  

Lähetä kommentti

<< Home