Tutkimusmenetelmiin perehtymistä
Pari viikkoa sitten tuli käytyä ohjaajaa tapaamassa ensimmäistä kertaa ja keskeisin keskusteluaihe oli luonnollisesti väitöskirja. Kävimme mahdollisia aihealueita läpi ja puhuimme tutkimusmenetelmistä. Tai no, jos ihan rehellisiä ollaan niin ohjaaja puhui ja minä yritin painaa asioita mieleen parhaani mukaan. Maisterin tutkintoon ei kuulunut minkäänlaista tutkimusmenetelmäkurssia, joten menetelmien opetteleminen on pakko nyt aloittaa siltä hataralta pohjalta mikä on. Järvistä & Järvistä tuli lueskeltua gradun tekoa aloitellessa ja jonkin verran asioita on luonnollisesti oppinut artikkelien lukemisen kautta, mutta siinä se koulutus onkin.
Onneksi ohjaajalla vaikutti olevan paremmat tiedot tässä(kin) asiassa, joten jonkinlainen yhteinen näkemys sopivista tutkimusmenetelmistä muodostui. Menetelmän valinta menee mielestäni hiukan nurinkurisesti sikäli, että elämäntilanne (lue: työ) ohjailee tutkimusmenetelmän valintaa eikä suinkaan tutkimuskysymys niin kuin oppaissa järjestykseksi mainitaan. Väliäkös sillä sinällään, jos itse tutkimus täyttää vaadittavat kriteerit.
Vaikuttaisi, että tarjolla on kaksi tilanteeseeni soveltuvaa menetelmää: case study ja etnografia. Case study -tutkimuksia tulee vastaan harva se päivä eikä ihme, sillä AISWorldin mukaan se on yleisin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmä tietojärjestelmätieteissä. De facto -opas aiheeseen näyttäisi olevan Yinin Case Study Research, Design and Methods. Etnografiaan puolestaan olen sen verran ehtinyt perehtyä, että luin Myersin erinomaisen artikkelin Investing Information Systems with Ethnographic Research. Näyttäisi siltä, etteivät case study ja etnografia ole kovin kaukana toisistaan, vaikka selviä eroavaisuuksiakin toki löytyy.
Etnografisessa tutkimuksessa tutkija viettää tutkimuskohteessa aikaa hyvin pitkään (useita kuukausia) ja saa hyvän käsityksen ihmisten toiminnasta ja aikomuksista. Näillä perusteilla menetelmä sopisi minulle, sillä tutkimuskohteessa on tullut sattuneesta syystä vietettyä aikaa jo useampi vuosi. Ongelmana vain voi olla se, että en ole tehnyt muistiinpanoja alusta alkaen, ts. ajassa taaksepäin palaaminen on hankalaa ja menneellä ajallakin on merkitystä. Toinen ongelma on, että asetelmassa on kaksi organisaatiota, ohjelmistotoimittaja ja asiakas, joista jälkimmäisessä olen käynyt vain harvakseltaan. Karkeasti ottaen asiakas kohtaa ongelman ja ohjelmistotoimittaja ratkaisee sen, joten molempiin organisaatioihin perehtyminen olisi suotavaa.
Case study -tutkimus käsittääkseni pohjautuu enemmän ihmisten haastatteluihin ja mahdollistaa sikäli paremmin tiedon keräämisen jälkikäteen. Haastatteluiden avulla on myös mahdollista päästä kiinni asiakasorganisaatioon, joten näkemystä tulisi tasaisemmin molemmista organisaatioista kuin etnografiaa käyttäen. Olenkin kallistumassa yhä enemmän ja enemmän case studyn käyttöön.
Etnografiasta vielä sen verran, että opin, että se on lähtöisin sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta, mikä minusta oli aika mielenkiintoista. Periaatteessa tutkin teknologiaa eikä silloin ensimmäisenä tule mieleen kulttuuriantropologia (ainakaan itselläni). Oikeammin todeten tutkimusalue ei ole teknologia itsessään vaan teknologian ja organisaation välinen rajapinta ja siksi etnografia on täysin mahdollinen menetelmä.
Seuraava etappi tällä rintamalla on etsiytyä kirjastoon ja hakea käsiin Yinin opus. Muutama tovi on vierähtänyt aikaa viime käynnistä, koska netin kautta huomasin, että olen lainauskiellossa asiakastietojen vanhentumisen vuoksi.
Onneksi ohjaajalla vaikutti olevan paremmat tiedot tässä(kin) asiassa, joten jonkinlainen yhteinen näkemys sopivista tutkimusmenetelmistä muodostui. Menetelmän valinta menee mielestäni hiukan nurinkurisesti sikäli, että elämäntilanne (lue: työ) ohjailee tutkimusmenetelmän valintaa eikä suinkaan tutkimuskysymys niin kuin oppaissa järjestykseksi mainitaan. Väliäkös sillä sinällään, jos itse tutkimus täyttää vaadittavat kriteerit.
Vaikuttaisi, että tarjolla on kaksi tilanteeseeni soveltuvaa menetelmää: case study ja etnografia. Case study -tutkimuksia tulee vastaan harva se päivä eikä ihme, sillä AISWorldin mukaan se on yleisin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmä tietojärjestelmätieteissä. De facto -opas aiheeseen näyttäisi olevan Yinin Case Study Research, Design and Methods. Etnografiaan puolestaan olen sen verran ehtinyt perehtyä, että luin Myersin erinomaisen artikkelin Investing Information Systems with Ethnographic Research. Näyttäisi siltä, etteivät case study ja etnografia ole kovin kaukana toisistaan, vaikka selviä eroavaisuuksiakin toki löytyy.
Etnografisessa tutkimuksessa tutkija viettää tutkimuskohteessa aikaa hyvin pitkään (useita kuukausia) ja saa hyvän käsityksen ihmisten toiminnasta ja aikomuksista. Näillä perusteilla menetelmä sopisi minulle, sillä tutkimuskohteessa on tullut sattuneesta syystä vietettyä aikaa jo useampi vuosi. Ongelmana vain voi olla se, että en ole tehnyt muistiinpanoja alusta alkaen, ts. ajassa taaksepäin palaaminen on hankalaa ja menneellä ajallakin on merkitystä. Toinen ongelma on, että asetelmassa on kaksi organisaatiota, ohjelmistotoimittaja ja asiakas, joista jälkimmäisessä olen käynyt vain harvakseltaan. Karkeasti ottaen asiakas kohtaa ongelman ja ohjelmistotoimittaja ratkaisee sen, joten molempiin organisaatioihin perehtyminen olisi suotavaa.
Case study -tutkimus käsittääkseni pohjautuu enemmän ihmisten haastatteluihin ja mahdollistaa sikäli paremmin tiedon keräämisen jälkikäteen. Haastatteluiden avulla on myös mahdollista päästä kiinni asiakasorganisaatioon, joten näkemystä tulisi tasaisemmin molemmista organisaatioista kuin etnografiaa käyttäen. Olenkin kallistumassa yhä enemmän ja enemmän case studyn käyttöön.
Etnografiasta vielä sen verran, että opin, että se on lähtöisin sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta, mikä minusta oli aika mielenkiintoista. Periaatteessa tutkin teknologiaa eikä silloin ensimmäisenä tule mieleen kulttuuriantropologia (ainakaan itselläni). Oikeammin todeten tutkimusalue ei ole teknologia itsessään vaan teknologian ja organisaation välinen rajapinta ja siksi etnografia on täysin mahdollinen menetelmä.
Seuraava etappi tällä rintamalla on etsiytyä kirjastoon ja hakea käsiin Yinin opus. Muutama tovi on vierähtänyt aikaa viime käynnistä, koska netin kautta huomasin, että olen lainauskiellossa asiakastietojen vanhentumisen vuoksi.
Tunnisteet: Tutkimusmenetelmät
posted by Ph | 08:10
1 Comments:
Case-tutkimus perustuu usein haastatteluihin, mutta se ei ole pointti case-tutkimuksessa. Case-tutkimuksessa tarkoitus on moninlaisin menetelmin tarkastella tapausta. Tällöin kysymykseen voivat tulla haastattelut, tilastot, yritysten vuosikertomukset tms. testit, havaintopäiväkirjat jne. Toinen tärkeä juttu on se, että vaikka Yinin kirjaa pidetään yleisesti parhaana oppaana tapaustutkimukseen, se on vain yksi näkökulma tapaustutukimukseen. Jotkut ovat sanoneet, että se on objektivistinen ja "amerikkalainen" tapa tehdä tapaustutkimusta. Sitähän se on ja Yin heijastaa aika voimakasta objektivistista maailmankuvaa. Suosittelen sinulle tutustumista esim. Pertti Alasuutarin kvalitutkimuskirjoihin. Ne piirtävät vähän erilaista kuvaa kvalitutkimuksesta.
Lähetä kommentti
<< Home